BioGaia
Mitä ovat probiootit?
Probiootit ovat mikrobeja, esimerkiksi bakteereja, joilla on todettu olevan terveyttä edistäviä vaikutuksia riittävinä annoksina käytettyinä (1). Kansainvälisen probioottien ja prebioottien tiedeyhteisön ISAPP:n mukaan tärkeintä probioottien määrittelyssä on, että kyseisellä mikrobilla on kliinisten tutkimusten avulla osoitettu olevan terveyshyötyä tietyllä annoksella (2). Lisäksi probioottien täytyy olla eläviä ja turvallisia käyttää, eivätkä ne saa sisältää taudinaiheuttajia. Suurin osa probiooteista on maitohappobakteereja, joita löytyy luonnostaankin suolistosta.(3)
Probioottien vaikutukset ja käyttötarkoitukset
Kliinisiä tutkimuksia probioottien vaikutuksista on tehty useita ja hyviä tuloksia on saatu monelta eri terveyden ja hyvinvoinnin osa-alueelta.(3) Probiootteja on perinteisesti käytetty vatsavaivojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Itselääkityksen Käypä hoito -suosituksessa probiootteja suositellaan käytettäväksi aikuisten ja lasten akuutin ripulin hoitoon sekä antibioottiripulin ehkäisemiseen.(4) Atooppisen ekseeman Käypä hoito -suosituksessa todetaan, että lapset, joilla on suuri perinnöllinen alttius atooppiseen ekseemaan, voivat hyötyä probiooteista ekseeman ehkäisyssä.(5) Probiootteja käytetään lapsilla myös paljon esimerkiksi koliikin hoitoon, mistä onkin saatu tutkimuksissa hyviä tuloksia.(6) Muita käyttöaiheita on muun muassa laktoosi-intoleranssin oireiden vähentäminen sekä suolen limakalvon ja mikrobiston tasapainottaminen.(3)
On kuitenkin hyvä tiedostaa, että kaikilla probioottikannoilla ei ole näitä vaikutuksia, vaan probioottien terveysvaikutukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, ovat aina kantakohtaisia, eikä jollain tietyllä probioottikannalla todettuja vaikutuksia voida yleistää muihin probiootteihin.(3,7,8) Täytyy siis ymmärtää, että jokainen mikrobi on ainutlaatuinen ja lähisukuisetkin maitohappobakteerit voivat vaikuttaa eri tavalla. Siksi onkin tärkeää käyttää sellaista maitohappobakteeria, jolla todella on kliinisesti tutkittu vaikutus haluttuun vaivaan.
Miksi apteekista ei löydy valmistetta, jossa lukisi ”probiootti” tai maitohappobakteeria, jossa kerrottaisiin mihin vaivaan se auttaa?
Euroopan elintarvikevirasto (EFSA) valvoo probiootteihin liittyviä terveysväittämiä, eikä se ole hyväksynyt vielä yhtäkään yksittäiselle probioottikannalle ehdotettua väittämää. Tämä johtunee paljolti siitä, että terveysväittämien tulisi päteä tavallisten terveiden kansalaisten kohdalla, kun suurin osa probioottien vaikutuksista onkin todettu riskiryhmillä tai jonkin sairauden tai oireen hoidossa.(1) Tästä johtuen pakkauksissa tai markkinointimateriaaleissa ei voida kertoa kyseisen valmisteen vaikutuksista eikä käyttää probiootti -termiä, jolloin oikean probiootin valinta voi olla hyvinkin hankalaa. Probiooteilla tehtyjä tutkimuksia voi kuitenkin kuka tahansa selata esimerkiksi PubMed-tietokannasta.
Mitä probioottiostoksilla on hyvä tietää?
Eri maitohappobakteerikantoja tarvitaan erilaisia määriä, joten eri valmisteiden bakteerimäärien vertailu ei ole kannattavaa. Esim. suositeltu päiväannos Lactobacillus reuteri Protecis- maitohappobakteerikantaa sisältää 100 miljoonaa CFU-yksikköä. Usean eri maitohappobakteerikannan yhdistäminen samaan valmisteeseen ei tuo lisäarvoa, ellei sitä ole tutkimuksin todettu.
Probioottivalmisteesta tulisi aina käydä ilmi mikrobin suku, laji ja kanta (esim. Lactobacillus reuteri Protectis DSM 17938, elävien bakteerien määrä per annos, tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet sekä valmistajan yhteystiedot. Erityisistä oireista kärsiessään on hyvä konsultoida apteekin henkilökuntaa oikean valmisteen valitsemiseksi!
Artikkelin on kirjoittanut proviisoriopiskelija Valtteri Uotila.
Kirjallisuutta
1) Rautava, S. (2017). Kuka hyötyy probiooteista? Suomen Lääkärilehti 3/2017, 72. vuosikerta, sivut 134-136. Saatavilla internetissä: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/site/assets/files/0/06/75/399/sll32017-134-2.pdf
2) International Scientific Association of Probiotics and Prebiotics ISAPP (2018). ISAPP position statement on minimum criteria for harmonizing global regulatory approaches for probiotics in foods and supplements. Saatavilla internetissä: https://isappscience.org/minimum-criteria-probiotics/
3) Salminen, S. & Rautava, S. (2021). Probiootit. Lääkärikirja Duodecim. Saatavilla internetissä: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01286. Viitattu: 3.12.2021.
4) Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016, https://www.kaypahoito.fi/hoi50106. Viitattu 9.2.2020.
5) Atooppinen ekseema. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen, Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen, Atopialiiton ja Iholiiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016, https://www.kaypahoito.fi/hoi50077. Viitattu 9.2.2020.
6) Dryl, R. & Szajewska H. (2018). Probiotics for management of infantile colic: a systematic review of randomized controlled trials. Arch Med Sci. 2018 Aug;14(5):1137-1143.
7) Kirjavainen, P., Von Wright, A. & Mykkänen, H. (2012). Mikrobiston muokkaus. Kirjassa: Aantaa, R., Aro, A., Mutanen, M. & Uusitupa, M. (2012). Ravitsemustiede (4. uud. p.). Helsinki: Duodecim.
8) Williams, N. (2010). Probiotics. American Journal of Health-System Pharmacy 6/2010, 67. vuosikerta, sivut 449–458. Saatavilla internetissä: https://doi.org/10.2146/ajhp090168.
