Alzheimerin tauti – Mitkä ovat oireet ja hoitomuodot?

Alzheimerin tauti on muistisairaus, joka rappeuttaa aivojen toimintaa ja johtaa muistitoimintojen sekä muiden kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen. Alzheimer on yleisin dementian muoto ja se vaikuttaa miljooniin ihmisiin maailmanlaajuisesti.

Vaikka Alzheimerin riski kasvaa iän myötä, se ei ole normaali osa ikääntymistä, vaan vakava sairaus.

Varhaisella diagnoosilla ja oikea-aikaisella hoidolla voidaan hidastaa taudin etenemistä sekä parantaa sairastuneen elämänlaatua. 

Tässä artikkelissa käsittelemme Alzheimerin tunnistamista, oireita ja niiden etenemistä, riskitekijöitä sekä hoitomahdollisuuksia ja ennaltaehkäisyä.

Tavoitteenamme Olo-Apteekilla on lisätä tietoisuutta tästä sairaudesta, jotta sen ensimmäiset merkit osattaisiin tunnistaa ajoissa ja asianmukainen hoito aloittaa hyvissä ajoin. Orastavan Alzheimerin nopea diagnosointi on tärkeää potilaan elämänlaadun ja terveyden kannalta.

Keskeiset nostot:

• Alzheimer on yleisin muistisairaus Suomessa
• Tauti jakautuu neljään vaiheeseen: prekliniiseen, lievään, keskivaikeaan ja vaikeaan
• Hoidolla lievennetään oireita, hidastetaan taudin etenemistä sekä parannetaan potilaan elämänlaatua
• Oikealla hoidolla ja läheisten tuella potilas voi elää mielekästä ja lähes normaalia elämää
• Aikainen diagnosointi ja hoidon nopea aloitus voi hidastaa sairauden etenemistä merkittävästi

Mikä on Alzheimer?

Alzheimerin tauti on etenevä, neurodegeneratiivinen sairaus, joka heikentää aivojen toimintaa ja johtaa kognitiivisten kykyjen, kuten muistin, ajattelun sekä arkisten toimien asteittaiseen heikkenemiseen. 

Alzheimerin taudille on tyypillistä aivojen hermosolujen vaurioituminen, mikä aiheuttaa aivojen rakenteellisia muutoksia, kuten hermosolujen välisten yhteyksien katoamista.

Tauti on usein on hitaasti etenevä, ja se alkaa usein lievillä muistihäiriöillä ja vaikeuksilla oppia uusia asioita. Taudin edetessä oireet pahenevat, vaikuttaen yhä enemmän päivittäisiin toimintoihin, ja lopulta potilas menettää kykynsä huolehtia itsestään.

Alzheimerin taudin tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta sen kehittymiseen vaikuttavat ikä, geneettiset tekijät ja elämäntavat​.

Vaikka Alzheimerin ei ole absoluuttista hoitokeinoa, varhainen diagnoosi ja hoito voivat auttaa hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaan elämänlaatua.

Alzheimerin ensioireet – Tunnista salakavala tauti ajoissa

Alzheimerin taudin ensioireet voivat olla hienovaraisia ja kehittyä ajan myötä. Yksi ensimmäisistä ja yleisimmistä merkeistä on lyhytaikaisen muistin heikkeneminen.

Henkilö voi unohtaa juuri oppimiaan asioita, kuten tapaamisia, nimiä tai asettamiaan esineitä. Lisäksi toistuvat kysymykset ja tarinoiden kertominen yhä uudelleen voivat myös kieliä ongelmista.

Ensioireet voivat esiintyä myös vaikeuksina löytää oikeita sanoja tai seurata keskustelua. Tämä voi näkyä kesken jäävinä lauseina, sanojen hakemisena tai jopa väärien sanojen käyttönä. Kommunikaatio vaikeutuu ja keskustelujen seuraaminen voi tuntua ylivoimaiselta.

Joissain tapauksissa aiemmin rauhallinen henkilö voi muuttua ärtyisäksi tai jopa aggressiiviseksi. Epäluuloisuus voi lisääntyä, jolloin sairastunut voi alkaa epäillä ympärillään olevia ihmisiä esimerkiksi juonittelusta tai varastelusta. Vakavammissa tapauksissa nämä epäluulot voivat muuttua harhaluuloiksi. (Duodecim, 2021).

Alzheimer etenee vaiheittain

Alzheimerin taudin oireet kehittyvät asteittain, ja ne voidaan jakaa neljään päävaiheeseen: Oireeton eli prekliininen vaihe, varhainen vaihe, keskivaikea vaihe ja vaikea vaihe.

Oireeton (prekliininen) Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudin prekliinisessä eli oireettomassa vaiheessa aivomuutokset rajoittuvat tiettyihin aivojen alueisiin, kuten transentorinaaliseen ja entorinaaliseen kuorikerrokseen.

Prekliinisessä vaiheessa suurin osa potilaista ovat lähestulkoon oireettomia. Tarkat neuropsykologiset tutkimukset voivat paljastaa lievää kognitiivista heikentymistä, erityisesti episodisessa muistissa.

Oireeton vaihe voi kestää useita vuosia, ja jotkut henkilöt saattavat kokea lievän kognitiivisen heikentymisen (MCI), joka lisää riskiä sairastua vakavampaan Alzheimerin tautiin.

Varhainen vaihe

Alzheimerin varhaisessa vaiheessa henkilö saattaa toistuvasti kysyä samoja kysymyksiä, unohtaa sovitut tapaamiset tai kadottaa esineitä. Suunnitelmallisuus ja päätöksenteko vaikeutuvat, mikä voi näkyä arkisissa tehtävissä, kuten raha-asioiden hoidossa.

Varhaisessa vaiheessa oireet ovat kuitenkin sen verran lieviä, että potilas kykenee lähestulkoon elämään normaalia elämää. Tämä on kuitenkin tapauskohtaista, sillä oireiden vaikutus päivittäiseen elämään on yksilöllistä.

Varhaisessa vaiheessa piilee riski, että potilas peittelee oireitaan “ikääntymisen merkkeinä”, mikä hidastaa diagnoosia ja asianmukaisen hoidon aloittamista. (Käypä hoito, 2023)

Lievä vaihe

Alzheimerin taudin lievässä vaiheessa uusien asioiden oppiminen ja mieleen painaminen vaikeutuvat, mikä vaikuttaa päivittäisiin toimiin. Potilas saattaa esimerkiksi unohtaa käydä kaupassa tai sovittuja tapaamisia. Samojen kysymysten toistaminen on yleistä, ja tapahtumien aikajärjestys sekoittuu.

Muistihäiriöiden lisäks potilaalla ilmenee kielellisiä vaikeuksia, aloitekyvyn puutetta ja suunnittelun ongelmia. Sanojen muistaminen ja asioiden nimeäminen vaikeutuu. 

Neuropsykiatriset oireet, kuten ärtyisyys, masennus ja epäluuloisuus, ovat tyypillisiä taudin edetessä. Potilas alkaa vetäytyä sosiaalisesta kanssakäymisestä ja monimutkaiset aktiviteetit, kuten oman talouden hallinta tai autolla ajaminen, muuttuvat haasteellisiksi.

Keskivaikea vaihe

Keskivaikeassa Alzheimerin taudissa potilaan sairaudentunto heikkenee merkittävästi. Lähimuisti on erittäin heikko ja potilas kyselee toistuvasti samoja asioita.

Kielelliset vaikeudet, kuten sananhaku ja keskustelujen seuraaminen, vaikeutuvat entisestään. Keskittymiskyky heikkenee, ja ympäristön sekä ajankulun hahmottaminen muuttuu haastavaksi. Hahmottamisvaikeudet voivat johtaa eksymisiin, jopa tutussa ympäristössä, ja potilas voi alkaa esimerkiksi tulkita televisiossa nähtyjä tapahtumia todellisiksi.

Persoonallisuus ja sosiaaliset taidot säilyvät osittain, mutta neuropsykiatriset oireet, kuten harhaluulot ja epäluuloisuus yleistyvät keskivaikeassa vaiheessa. Potilas saattaa uskoa kadonneiden esineiden tulleen varastetuiksi tai pitää läheisiään vieraina henkilönä.

Lisäksi masennus ja apatia yleistyvät, mikä lisää potilaan passiivisuutta. Iltaisin voi esiintyä niin sanottua auringonlaskuilmiötä, joka ilmenee psykomotorisena levottomuutena. Potilaan unirytmi voi vaihdella tai kääntyä jopa päälaelleen.

Keskivaikeassa vaiheessa potilas ei enää kykene selviytymään itsenäisesti kodin ulkopuolella ja tarvitsee päivittäistä valvontaa. Fyysiset oireet, kuten jähmeys ja hitaat liikkeet saattavat myös ilmetä, mutta somaattiset oireet ovat vielä vähäisiä.

Vaikea vaihe

Vaikeassa Alzheimerin taudissa potilaan muisti toimii enää satunnaisesti, ja kielelliset taidot ovat hyvin heikentyneet. Puheen ymmärtäminen ja tuottaminen on vähäistä.

Somaattiset oireet, kuten kävelyvaikeudet, tasapainon heikkeneminen ja myoklonia vaikeuttavat jokapäiväisiä toimintoja, kuten pukeutumista ja peseytymistä. Alzheimer-potilaalla voi esiintyä myös yleistä lihasjäykkyyttä ja kyvyttömyyttä liikkua ilman apua, mikä johtaa usein vuodepotilaaksi jäämiseen.

Neuropsykiatriset oireet, kuten levottomuus ja ahdistus, yleistyvät ja apatiaa esiintyy lähes kaikilla potilailla. Potilas tarvitsee jatkuvaa valvontaa ja konkreettista apua kaikissa perustoiminnoissa, mukaan lukien syömisessä, peseytymisessä ja liikkumisessa. (Remes & Erkinjuntti, 2015)

Alzheimerin taudin hoidossa parannetaan potilaan elämänlaatua

Alzheimerin tautiin ei tällä hetkellä ole parantavaa hoitoa. On kuitenkin olemassa useita lääkkeellisiä ja ei-lääkkeellisiä hoitomuotoja, joiden on havaittu lievittävän oireita ja edistävän arkisia toimintoja.

Lääkitys

Koliiniesteraasin estäjät ovat yleisimmin käytettyjä lääkkeitä Alzheimerin taudin lievässä ja keskivaikeassa vaiheessa.

Ne auttavat hidastamaan oireiden pahenemista ja voivat parantaa kognitiivisia toimintoja. Memantiinia käytetään taudin keskivaikeassa ja vaikeassa vaiheessa. Memantiini vaikuttaa kehon glutamaattijärjestelmään, joka on yhteydessä muistitoimintoihin, ja voi helpottaa toimintakykyä arjen tehtävissä. Memantiini estää liiallista glutamaatin vapautumista, mikä voi auttaa suojaamaan aivoja hermosolujen kuolemalta, mutta sen vaikutus muistin parantamiseen on yksilöllistä ja vaihtelevaa.

Ei-lääkkeelliset hoitomuodot

Lääkkeettömät hoitomuodot ovat tärkeä osana hoitoa, ja ne voivat parantaa potilaan elämänlaatua merkittävästi. Kognitiivinen kuntoutus ja stimulaatiohoidot, kuten muistiharjoitukset ja aktiviteetit, voivat auttaa aivotoimintojen ylläpidossa. Liikunta ja sosiaalinen vuorovaikutus voivat lievittää oireita ja parantaa potilaan mielialaa.

Myös tiettyjen lisäravinteiden on havaittu vähentävät oireita ja tukevan muistia alkavassa Alzheimerissa.

Läheisten tuki ja apu arkisissa toiminnoissa

Omaisten ja hoitajien tuki on olennainen osa hoitoprosessia. Lähisukulaiset ja tuttavat voivat tarjota korvaamatonta apua kotona asumisessa ja arkirutiineissa. Tuttu ympäristö ja läheiset ihmiset ympärillä parantavat merkittävästi potilaan mielialaa.

Erilaiset palvelut ja apuvälineet, kuten helppokäyttöisen älylaitteet ja kotihoidon apuvälineet, voivat helpottaa arjen haasteita. Kotona asumista voidaan tukea järjestämällä säännöllistä apua ja hankkimalla potilaalle esimerkiksi helppokäyttöinen puhelin, jolla saa hälytettyä apua muutamalla napin painalluksella.

Alzheimerin taudin riskitekijät

Alzheimerin tautiin liittyy monia riskitekijöitä, joista osa on ehkäistävissä elintapojen kautta ja osa ei. Vaikka mikään yksittäinen tekijä ei suoraan aiheuta tautia, useiden riskitekijöiden yhdistelmä voi kasvattaa riskiä merkittävästi.

Ikääntyminen

Korkea ikä on merkittävin riskitekijä Alzheimerin taudille. Tauti on harvinainen alle 65-vuotiailla, mutta riski kasvaa jyrkästi iän myötä. Yli 85-vuotiaista jopa kolmannes saattaa sairastaa jonkinasteista Alzheimerin tautia.

Geneettiset tekijät

Perinnöllisyys vaikuttaa Alzheimerin riskiin. Geenimuutokset kuten APOE-e4-alleeli lisäävät alttiutta sairastua. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka geneettinen alttius on olemassa, se ei yksinään aiheuta tautia, vaan yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa. Vaikka APOE-e4 lisää riskiä, sen kantajilla ei automaattisesti kehity Alzheimerin tautia, ja toisaalta myös ihmisillä, joilla ei ole tätä geeniä, voi kehittyä tauti.

Terveydelliset tekijät

Monet krooniset sairaudet voivat lisätä riskiä sairastua Alzheimerin tautiin. Korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja sydänsairaudet heikentävät aivojen verenkiertoa, mikä voi altistaa muistisairauksille. Lisäksi aivovammat ja aivohalvaukset voivat lisätä Alzheimerin riskiä. Masennus ja unihäiriöt ovat myös yhteydessä taudin kehittymiseen.

Epäterveelliset elämäntavat

Epäterveelliset elämäntavat, kuten tupakointi, vähäinen liikunta ja epäterveellinen tai yksipuolinen ruokavalio, voivat lisätä Alzheimerin taudin riskiä. Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja alkoholin käytön rajoittaminen ovat tärkeitä aivojen hyvinvoinnin kannalta. Aktiivinen ja terveellinen elämäntapa voi osaltaan pienentää riskiä sairastua.

Rutiinit ja läheisten apu mahdollistavat sujuvan elämän Alzheimer-potilaalle

Alzheimerin kanssa eläminen vaatii sopeutumista niin potilaalta kuin hänen läheisiltään, mutta asianmukaisella hoidolla ja kuntoutuksella voidaan merkittävästi parantaa elämänlaatua. On tärkeää luoda selkeät rutiinit, jotka tukevat potilaan toimintakykyä ja helpottavat arkea.

Läheisten ja hoitajien tarjoama tuki auttaa potilasta kohtaamaan arjen haasteet ja tarjoaa henkistä turvaa. Yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa laadittu yksilöllinen kuntoutussuunnitelma, joka sisältää esimerkiksi fysioterapiaa ja psykologista tukea, edistää potilaan hyvinvointia ja auttaa pitämään yllä päivittäistä toimintakykyä.

Aktiivisuus ja liikunta ovat keskeisiä Alzheimerin taudin etenemisen hidastamisessa. Liikunnan avulla voidaan ylläpitää fyysistä kuntoa ja lievittää neuropsykiatrisia oireita, kuten masennusta ja ahdistusta. Pienet arjen askareet ja sosiaalinen vuorovaikutus, kuten kävelyt ja harrastukset, vähentävät eristäytymisen tunnetta ja tukevat potilaan mielenterveyttä.

Säännöllinen hoito ulkoisesta olemuksesta, kuten siististä pukeutumisesta ja henkilökohtaisesta hygieniasta lisää potilaan hyvinvointia ja auttaa säilyttämään tunteen itsenäisyydestä.

Läheisten tuen ohella myös ammattilaisten jatkuva valvonta ja apu ovat välttämättömiä etenkin sairauden myöhäisemmissä vaiheissa.

Kotihoidossa tuttu hoitaja luo luottamuksellisen ja rauhoittavan suhteen potilaaseen, mikä vähentää ahdistusta ja auttaa havaitsemaan terveyden muutokset ajoissa. Hoitosuhteen jatkuvuus parantaa potilaan turvallisuudentunnetta ja mukavuutta.

Alzheimerin ennaltaehkäisy

Vaikka Alzheimerin tautiin ei ole täysin ennaltaehkäisevää hoitoa, tiettyjä elämäntapoja ja terveysvalintoja on yhdistetty pienentyneeseen sairastumisriskiin. Aivojen terveyden ylläpitäminen ja terveellinen ruokavalio ovat tärkeitä seikkoja, jotka voivat tukea kognitiivista toimintaa ehkäisten taudin kehittymisen tai etenemisen.

Liikunta on yhtä lailla merkittävä tekijä, sillä se parantaa verenkiertoa aivoihin. Säännöllinen fyysinen aktiivisuus, kuten kävely, voimistelu tai muu kestävyysliikunta, voi hidastaa aivorappeuman kehittymistä ja vähentää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä, jotka ovat usein yhteydessä Alzheimerin tautiin.

Kognitiivinen stimulointi

Aivojen aktiivinen käyttö vähentää riskiä sairastua muistisairauksiin. Kognitiiviset aktiviteetit, kuten lukeminen, uusien taitojen oppiminen, pulmien ratkaisu ja sosiaalinen vuorovaikutus, stimuloivat aivojen toimintaa ja auttavat pitämään kognitiiviset kyvyt kunnossa.

Sydän- ja verisuoniterveys

Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyyn kuuluu myös sydän- ja verisuoniterveyden ylläpito. Verenpaineen, kolesterolin ja verensokerin hallinta ovat tärkeitä, sillä ne vaikuttavat suoraan aivojen terveyteen. Terveet elämäntavat, tupakoimattomuus ja kohtuus alkoholin käytössä voivat vähentää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin.

Uni ja stressinhallinta

Riittävä ja laadukas uni on olennainen osa aivoterveyttä. Useat tutkimukset osoittavat, että huonolaatuinen uni ja univaje lisäävät Alzheimerin tautiin liittyvien beeta-amyloidikertymien riskiä. Lisäksi stressinhallinta on tärkeää, sillä krooninen stressi voi vaikuttaa negatiivisesti aivojen toimintaan ja lisätä sairastumisriskiä. (Alzheimer's Society, 2023)

Souvenaid ja sen vaikutukset Alzheimerin taudin varhaisvaiheessa
Souvenaid on ravintolisä, joka on kehitetty tukemaan aivojen terveyttä Alzheimerin taudin varhaisessa vaiheessa, erityisesti henkilöillä, joilla on lievä kognitiivinen heikentyminen (MCI). Se sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän ravintoaineita, kuten omega-3-rasvahappoja, uridiinimonofosfaattia, koliinia, fosfolipidejä sekä B-, C- ja E-vitamiineja. 

Souvenaidin sisältämä niin kutsuttu Fortasyn Connect -ravintoseos tukee synapsien toimintaa ja voi auttaa hidastamaan aivojen surkastumista sekä kognitiivista heikkenemistä.

Kliiniset tutkimukset, kuten LipiDiDiet-tutkimus (Soininen et al. 2020), ovat osoittaneet, että Souvenaid voi hidastaa kognitiivista laskua ja vähentää aivojen, erityisesti muistiin liittyvän hippokampuksen, surkastumista. Kolmen vuoden tutkimuksessa havaittiin, että Souvenaidia käyttäneillä potilailla aivomuutokset ja muistin heikkeneminen olivat vähäisempiä kuin verrokkiryhmässä​(

On kuitenkin tärkeää huomata, että vaikka Souvenaidilla on lupaavia tuloksia, se ei ole parannuskeino Alzheimerin tautiin. Ravintolisää suositellaan erityisesti varhaisvaiheen Alzheimerin potilaille ja sitä tulee käyttää lääkärin valvonnassa. Souvenaid ei estä taudin etenemistä, mutta voi tarjota apua oireiden hallintaan​.

Lääkäreiden ja tutkijoiden suosituksena on käyttää Souvenaidia osana monimuotoista hoitosuunnitelmaa, joka sisältää myös liikuntaa, terveellistä ruokavaliota ja muita 

Yhteenveto

Alzheimerin tauti on maailmanlaajuisesti yleisin muistisairaus, joka vaikuttaa erityisesti iäkkäisiin ihmisiin. Tauti alkaa usein lievin muistinmenetyksen oirein ja etenee vähitellen heikentäen potilaan kykyä suoriutua päivittäisistä toiminnoista.

Varhainen diagnosointi on tärkeää, sillä oikea-aikainen hoito voi hidastaa taudin etenemistä ja parantaa potilaan elämänlaatua.

Vaikka Alzheimerin taudille ei ole parantavaa hoitoa, terveelliset elämäntavat, kuten liikunta, terveellinen ruokavalio ja älyllinen aktiivisuus, voivat vähentää riskiä sairastua.