Dementia on kattotermi, joka viittaa useisiin sairauksiin, jotka aiheuttavat muistin ja kognitiivisten toimintojen heikkenemistä sekä aivojen rappeutumista. Suomessa arviolta yli 193 000 ihmistä kärsii jostakin muistisairaudesta, ja määrä kasvaa vuosittain väestön ikääntyessä.
Dementian varhainen tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se mahdollistaa taudin etenemisen hidastamisen ja elämänlaadun parantamisen oikea-aikaisella hoidolla.
Tässä artikkelissa käsitellään dementian ensioireita, oireiden etenemistä, riskitekijöitä sekä hoitomahdollisuuksia ja ennaltaehkäisyä.
Tavoitteenamme on lisätä tietoisuutta tästä salakavalasta taudista, jotta sen ensimmäiset merkit osataan tunnistaa ajoissa ja asianmukainen hoito saadaan aloitettua hyvissä ajoin.
Dementia on yleisnimitys useille aivosairauksille, jotka heikentävät kognitiivisia toimintoja ja aiheuttavat aivojen rappeutumista. Yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti, joka kattaa noin 60-70 % kaikista dementiatapauksista.
Muut merkittävät dementian aiheuttajat ovat vaskulaarinen dementia, joka johtuu aivojen verenkierron häiriöistä, sekä Lewyn kappale -tauti ja otsa-ohimolohkorappeuma.
Harvinaisia, mutta mahdollisia dementian syitä voivat olla Parkinsonin tauti sekä Creutzfeldt-Jakobin tauti.
Dementia ei ole normaali osa ikääntymistä, vaikka ikä onkin merkittävä riskitekijä. On tärkeää tunnistaa oireet ajoissa ja hakeutua lääkärin vastaanotolle, jotta diagnoosi voidaan tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Varhainen diagnoosi mahdollistaa hoitojen aloittamisen ja elämänlaadun parantamisen sekä potilaalle että hänen läheisilleen.
WHO:n (World Health Organization) kansainvälinen tautiluokittelu (ICD-10) jakaa dementian neljään pääkategoriaan:
Dementian ja alzheimerin taudit ensioireet voivat olla hienovaraisia ja kehittyä hitaasti, mikä tekee niiden tunnistamisesta haastavaa.
Yksi varhaisimmista ja yleisimmistä oireista on lyhytaikaisen muistin heikkeneminen. Henkilö voi unohtaa äskettäin oppimiaan tietoja, kuten nimet, tapaamiset tai mihin on asettanut esineitä. Myös toistuvat kysymykset ja samojen tarinoiden kertaaminen voivat olla merkki orastavasta muistihäiriöistä.
Dementian varhaisvaiheessa henkilö voi kokea vaikeuksia löytää oikeita sanoja tai seurata keskusteluja. Tämä voi ilmetä sanojen hakemisena, kesken jäävinä lauseina tai väärien sanojen käyttönä. Myös puheen ymmärtämisen heikkeneminen voi vaikeuttaa kommunikaatiota.
Käsien ja jalkojen hienomotoriikan heikkeneminen voi olla varhainen merkki dementiasta. Henkilö voi kokea vaikeuksia suorittaa arjen askareita, kuten pukeutumista, syömistä, kirjoittamista tai esineiden käsittelyä.
Persoonallisuuden ja käyttäytymisen muutokset ovat myös yleisiä varhaisia oireita. Lempeä ihminen voi muuttua ärtyneeksi, epäluuloiseksi tai jopa aggressiiviseksi. Esimerkiksi henkilön epäluuloisuus voi lisääntyä ja hän voi epäillä muita huijaamisesta tai varastamisesta. Pahimmillaan nämä epäilykset voivat muuttua psykoottisiksi vainoharhoiksi.
Joillakin dementiapotilailla voi esiintyä aistiharhoja, kuten näkö- tai kuuloharhoja. Haju- ja makuaisti voivat heiketä.
Univaikeudet kuten keskellä yötä heräily, vaikeudet nukahtaa ja painajaiset ovat yleisiä. Unihäiriöiden on myös havaittu lisäävän Alzheimerin taudin riskiä beeta-amyloidikertymien vuoksi.
Dementia etenee vaiheittain, ja oireet muuttuvat ja pahenevat ajan myötä. Taudin eteneminen voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen: varhainen, keskivaikea ja vaikea vaihe.
Varhaisessa vaiheessa dementian oireet ovat yleensä lieviä ja saattavat jäädä huomaamatta. Henkilö voi kokea lyhytaikaisen muistin häiriöitä, kuten unohtaa äskettäin oppimiaan tietoja tai esimerkiksi ihmisten nimiä.
Kommunikaatiovaikeudet, kuten sanojen löytämisen vaikeus ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, ovat yleisiä. Myös persoonallisuuden muutokset, kuten lisääntynyt ärtyneisyys tai epäluuloisuus ovat yleisiä.
Varhaisessa vaiheessa henkilö pystyy yleensä vielä huolehtimaan suurimmasta osasta päivittäisiä toimintojaan, mutta tarvitsee ajoittain tukea ja apua.
Keskivaikeassa vaiheessa oireet alkavat haitata arkea merkittävästi. Muistihäiriöt pahenevat, ja henkilö voi unohtaa läheisten ihmisten nimiä tai tapahtumia. Puheen ja ymmärtämisen vaikeudet lisääntyvät, ja henkilön voi olla vaikea seurata keskusteluja tai ilmaista itseään selkeästi.
Motoristen taitojen heikkeneminen voi vaikeuttaa esimerkiksi pukeutumista ja syömistä. Persoonallisuuden muutokset ja käytöshäiriöt, kuten aggressiivisuus tai harhaluulot, voivat tulla entistä selvemmin esille.
Keskivaikeassa vaiheessa henkilö tarvitsee enemmän apua päivittäisissä toiminnoissa ja voi tarvita valvontaa turvallisuutensa takaamiseksi.
Vaikeassa vaiheessa dementia on edennyt niin pitkälle, että henkilö tarvitsee jatkuvaa apua ja hoitoa. Muistihäiriöt ovat syviä, ja henkilö ei välttämättä tunnista läheisiään tai muista omaa historiaansa. Jossain tapauksissa kommunikointi voi olla lähes mahdotonta, ja henkilön puhe voi olla sekavaa tai kadota kokonaan.
Motoriset taidot heikkenevät entisestään, ja henkilö voi olla kykenemätön esimerkiksi ruokailemaan tai liikkumaan ilman apua. Persoonallisuuden muutokset voivat olla voimakkaita ja käytöshäiriöt, kuten aggressiivisuus tai apaattisuus, voivat lisääntyä.
Vaikeassa vaiheessa henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja tukea kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan.
Vaikka dementia mielletään usein pysyväksi aivosairaudeksi, tietyissä tapauksissa se voi olla ohimenevää ja täysin hoidettavissa. Tilapäistä ja hoidettavissa olevaa dementiaa voivat aiheuttaa esimerkiksi vakava jodin, niasiinin tai B12-vitamiinin puute.
Myös vakava masennus sekä munuaisen tai maksan vajaatoiminta voivat johtaa tilapäisiin kognitiivisiin häiriöihin.
Näissä tapauksissa kyseessä on hetkellinen älyllisen toiminnan heikkeneminen, joka voidaan usein korjata asianmukaisella hoidolla.
Esimerkiksi B12-vitamiinin puutteen aiheuttama dementia voi parantua pelkällä B12-vitamiinihoidolla.
On tärkeää tunnistaa ja hoitaa taustalla olevat terveysongelmat, jotta tilapäiset dementiaoireet voidaan korjata ja normaali kognitiivinen toiminta palauttaa.
Iäkkäiden ihmisten keskuudessa tavataan myös pseudodementiaa, joka johtuu useimmiten vakavasta masennuksesta. Pseudodementia voi ilmetä samanlaisina oireina kuin varsinainen dementia, kuten muistihäiriöinä ja ajattelun hidastumisena.
Masennuksen hoitaminen voi merkittävästi parantaa kognitiivisia toimintoja ja poistaa dementiaoireet. On kuitenkin huomattava, että joskus masennusoireiden taustalla voi olla alkava dementia, joten perusteellinen lääkärin arviointi on tärkeää oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.
Ohimenevän dementian tapauksessa varhainen diagnoosi ja hoito ovat erityisen tärkeitä, sillä ne voivat täysin palauttaa kognitiiviset toiminnot ja parantaa potilaan elämänlaatua.
Kattavat terveystarkastukset ja laboratoriokokeet ovat avainasemassa, jotta vitamiinipuutokset ja muut hoidettavissa olevat tilat voidaan tunnistaa ajoissa.
Korkea ikä on yleisin riskitekijä dementian kehittymiselle. Yli 65-vuotiailla riski sairastua dementiaan kasvaa merkittävästi, ja yli 90-vuotiaiden keskuudessa noin joka kolmas kärsii jonkinasteisesta muistisairaudesta.
Perinnöllisyys vaikuttaa erityisesti Alzheimerin taudin riskiin. Tietyt geenit, kuten APOE-e4, lisäävät alttiutta sairastua Alzheimerin tautiin. Jos perheenjäsenellä on diagnosoitu Alzheimerin tauti tai muu muistisairaus, riski sairastua itse kasvaa.
Geneettiset tekijät eivät kuitenkaan yksinään määrää sairastumista, vaan ne voivat yhdistyä muihin riskitekijöihin.
Useat terveydelliset tilat ja sairaudet voivat lisätä dementian riskiä. Korkea verenpaine, korkea kolesteroli, diabetes ja sydänsairaudet heikentävät aivojen verenkiertoa ja voivat johtaa vaskulaariseen dementiaan. Aivovammat ja aivohalvaukset lisäävät myös riskiä. Lisäksi masennus ja unihäiriöt voivat olla sekä riskitekijöitä että varhaisia merkkejä dementiasta.
Epäterveelliset tottumukset, kuten tupakointi, vähäinen liikunta, epäterveellinen tai yksipuolinen ruokavalio ja runsas alkoholinkäyttö voivat lisätä dementiariskiä.
Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja sosiaalinen aktiivisuus ovat tärkeitä aivojen terveyden ylläpitämisessä ja dementian ennaltaehkäisyssä.
Aivot hyötyvät jatkuvasta oppimisesta ja haasteista, kuten lukemisesta, pulmien ratkaisemisesta ja sosiaalisesta kanssakäymisestä. Älyllisesti aktiiviset elämäntavat voivat suojata aivoja ja vähentää dementian riskiä.
Etenkin vanhemmalla iällä säännöllinen aivojen aktivointi on tärkeää. Pienikin pohtimista vaativa aktiviteetti voi auttaa ylläpitämään aivojen terveyttä ja sitä kautta ehkäisemään muistisairauden kehittymistä. Sanaristikot, sudokut, erilaiset pelit tai vaikka Rubikin kuutio ovat hyviä esimerkkejä.
Dementian hoito keskittyy pääasiassa oireiden hallintaan ja taudin etenemisen hidastamiseen, sillä tällä hetkellä ei ole olemassa absoluuttista parannuskeinoa dementian aiheuttamiin aivosairauksiin.
Hoidon tavoitteena on parantaa potilaan elämänlaatua ja tukea hänen päivittäistä toimintakykyään mahdollisimman pitkään. Hoitomuodot voidaan jakaa lääkehoitoon, kognitiiviseen kuntoutukseen ja sosiaaliseen tukeen.
Dementian lääkehoidolla pyritään lievittämään oireita ja hidastamaan taudin etenemistä. Alzheimerin taudin hoidossa käytetään usein asetyylikoliiniesteraasin estäjiä (AKE-lääkkeet) jotka voivat parantaa muistia ja kognitiivisia toimintoja.
Myös adamantaanin aminojohdannaiset lääkkeet (Memantiini) voivat auttaa kohtalaisen ja vaikean Alzheimerin taudin hoidossa vähentämällä hermosolujen vaurioitumista. Lääkkeet estävät välittäjäaine glutamaatin haitallista toimintaa aivoissa, minkä on havaittu estävän muistisairauden etenemistä.
Lääkehoidon teho vaihtelee yksilöittäin, ja sen vaikutuksia seurataan säännöllisillä kontrollikäynneillä.
Kognitiivinen kuntoutus on tärkeä osa dementian hoitoa. Kuntoutus sisältää erilaisia harjoituksia ja terapioita, joiden tavoitteena on ylläpitää ja parantaa potilaan kognitiivisia toimintoja, kuten muistia, ongelmanratkaisukykyä ja päivittäisiä taitoja.
Kognitiivinen stimulaatio voi sisältää esimerkiksi muistipelejä, keskusteluryhmiä ja arkipäivän taitojen harjoittelua.
Sosiaalinen tuki ja perheen rooli ovat keskeisiä dementian hoidossa. Perheenjäsenet ja hoitajat voivat tarjota päivittäistä apua ja tukea, mikä on elintärkeää potilaan hyvinvoinnin kannalta.
Sosiaalinen vuorovaikutus, kuten osallistuminen yhteisön toimintaan ja harrastuksiin, voi parantaa potilaan mielialaa. Lisäksi tukiryhmät ja neuvontapalvelut voivat tarjota arvokasta tietoa ja apua sekä potilaille että heidän läheisilleen.
Vaikka dementiaan ei ole absoluuttista parannuskeinoa, terveelliset elämäntavat voivat auttaa vähentämään sairastumisriskiä ja hidastamaan taudin etenemistä. Säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja stressin hallinta ovat keskeisiä tekijöitä aivojen terveyden ylläpitämisessä. Lisäksi lukeminen, jatkuva oppiminen ja sosiaalinen vuorovaikutus voi suojata aivoja ja vähentää dementian riskiä.
Ravintolisät voivat olla auttaa tukemaan aivojen terveyttä ja hidastamaan kognitiivisten toimintojen heikkenemistä. Erityisesti varhaisessa vaiheessa oleville dementiapotilaille suunnatut ravintolisät voivat tarjota lisäapua aivojen toimintakyvyn ylläpitämisessä.
Vaikka ravintolisät voivat auttaa dementian hoidossa ja ennaltaehkäisyssä, ne eivät ole absoluuttinen hoitokeino. Lisäravinteiden vaikutukset voivat vaihdella yksilöiden välillä. Haittaa näistä lisäravinteista ei kuitenkaan ole.
Souvenaid on ravintolisä, joka on kehitetty erityisesti Alzheimerin taudin varhaisen vaiheen hoitoon. Se sisältää ravintoaineita, kuten omega-3-rasvahappoja, uridiinimonofosfaattia, koliinia, fosfolipidejä, antioksidantteja ja B-vitamiineja, jotka tukevat synapsien toimintaa ja aivojen terveyttä. Souvenaidin on osoitettu parantavan kognitiivista toimintaa ja hidastavan taudin etenemistä varhaisessa vaiheessa olevilla potilailla.
Omega-3-rasvahapot, erityisesti EPA ja DHA, ovat tärkeitä aivojen terveydelle. Ne voivat auttaa vähentämään tulehdusta ja tukemaan neuronien toimintaa. Kalaöljy on hyvä omega-3-rasvahappojen lähde, ja sitä voidaan suositella osaksi dementian hoitoa.
B12-vitamiini ja folaatit ovat tärkeitä hermoston toiminnalle ja punasolujen muodostumiselle. B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa kognitiivisia häiriöitä ja muistiongelmia. Folaattien puute taas voi lisätä homokysteiinin määrää veressä, mikä voi olla riskitekijä dementiaan.
E-vitamiini on voimakas antioksidantti, joka suojaa soluja oksidatiiviselta stressiltä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että E-vitamiini voi auttaa hidastamaan Alzheimerin taudin etenemistä. Sitä voidaan saada esimerkiksi pähkinöistä, siemenistä ja kasviöljyistä.
D-vitamiinin puutteen on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen riskiin kehittää dementia. D-vitamiini on tärkeää aivojen toiminnalle ja sen puute voi vaikuttaa negatiivisesti kognitiivisiin toimintoihin.
Dementiapotilaan elämänlaatua voidaan parantaa merkittävästi huolehtimalla asianmukaisesta hoidosta, kuntoutuksesta ja päivittäisten rutiinien ylläpidosta.
On ensiarvoisen tärkeää, että potilas ja hänen läheisensä saavat riittävästi tukea ja tietoa sairaudesta, jotta he voivat yhdessä kohdata arjen haasteet.
Läheisten tuki on korvaamatonta dementiapotilaan hyvinvoinnille. Perheen ja ystävien apu ja läsnäolo auttavat potilasta selviytymään arjen haasteista tarjoamalla tärkeää henkistä tukea.
Läheiset voivat myös osallistua hoitoon ja kuntoutukseen, mikä luo turvallisuutta ja jatkuvuutta potilaan elämään. On tärkeää, että läheiset saavat myös itse tukea ja ohjausta, jotta he voivat parhaiten auttaa dementiapotilasta ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan vaikeiden aikojen keskellä.
Aktiivisuus ja omatoimisuus arjessa ovat avainasemassa toimintakyvyn ylläpitämisessä kaikissa sairauden vaiheissa. Pienetkin arkiset toimet ja haasteet, kuten kävelyretket, sosiaalinen kanssakäyminen ja harrastukset voivat merkittävästi parantaa elämänlaatua ja vähentää eristäytymisen tunnetta. Liikunta on erityisen tärkeää, sillä se ylläpitää fyysistä kuntoa ja voi hidastaa dementian etenemistä
Siisteydestä ja ulkoisesta olemuksesta huolehtiminen on tärkeää sekä fyysisen että henkisen hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi säännöllinen hiusten pesu ja kampaus, parranajo, siistit vaatteet sekä käsien ja jalkojen ihonhoito auttavat ylläpitämään potilaan itsetuntoa ja itsenäisyyden tunnetta.
Dementikon kuntoutussuunnitelma laaditaan yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Suunnitelma sisältää yksilölliset toimenpiteet ja palvelut, jotka tukevat potilaan toimintakyvyn säilymistä ja parantumista.
Kuntoutus voi sisältää esimerkiksi fysioterapiaa, toimintaterapiaa, ravitsemusterapiaa ja puheterapiaa. Myös psykologinen tuki on tärkeää, sillä se auttaa potilasta ja hänen perhettään sopeutumaan sairauden tuomiin arjen muutoksiin.
Jos dementiapotilaalla on kotihoitaja, on tärkeää, että hoitaja on mahdollisimman usein sama henkilö. Tuttu hoitaja voi rakentaa luottamuksellisen suhteen potilaaseen, mikä lisää hoidon mukavuutta ja tehokkuutta sekä vähentää mahdollista ahdistusta.
Tutulla hoitajalla on myös paremmat mahdollisuudet havaita pienetkin muutokset potilaan terveydentilassa ja reagoida niihin ajoissa.
Dementiapotilailla on oikeus elää arvokasta ja mielekästä elämää. Heidän tarpeensa ja oikeutensa tulee ottaa huomioon.
Dementoituneen oikeudet perustuvat Virginia Bellin ja David Troxellin Dementia Bill of Rights -julkaisuun vuodelta 1994.
Dementia on vakava sairaus, joka vaikuttaa merkittävästi muistiin, kognitiivisiin toimintoihin ja elämänlaatuun. Yleisin dementian muoto on Alzheimerin tauti.
Varhaisten oireiden tunnistaminen ja oikea-aikainen diagnoosi ovat ensiarvoisen tärkeitä, sillä ne mahdollistavat hoidon aloittamisen ja taudin etenemisen hidastamisen.
Dementian ensioireita voivat olla muun muassa muistihäiriöt, puheen tuottamisen ja ymmärtämisen vaikeudet, motoristen taitojen heikkeneminen sekä persoonallisuuden muutokset.
Oireiden tunnistaminen ajoissa auttaa hakemaan apua ja tukea, mikä parantaa potilaan ja hänen läheistensä elämänlaatua.
Dementian riskitekijöitä ovat ikä, geneettiset tekijät, terveydelliset ongelmat ja elämäntavat. Terveelliset elämäntavat, kuten säännöllinen liikunta, terveellinen ruokavalio ja henkinen aktiivisuus, voivat auttaa ennaltaehkäisemään dementiaa ja hidastamaan sen etenemistä.
Läheisten ja hoitohenkilökunnan tuki on korvaamatonta dementiapotilaan hyvinvoinnin kannalta, ja he voivat auttaa potilasta selviytymään arjen haasteista ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.
Kirjoittaja on Olo-apteekin apteekkari, ja apteekkiaisiakkaan digitaalisen hoitopolun intohimoinen kehittäjä. Apteekkari Kenneth Forssellilla on laaja kansainvälinen kokemus lääke- ja terveysalan johtamisesta ja kehittämisestä. ...
Me Olo-apteekissa palvelemme koko ihmistä – ihmisen kokoisena. Verkkoapteekki tarjoaa kaiken hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvän Olon Tila lähtee sisältä, mutta sitä voidaan tukea ulkoapäin. Meidän tehtävämme on ymmärtää, mitä se on juuri sinulle. Tervetuloa Hyvän Olon Tilaan.
Puh. 029 522 334, [email protected]
