Eteisvärinä (lat. fibrillatio atriorum, myös flimmeri) on yleinen sydämen rytmihäiriö. Keskimäärin joka neljäs yli 40-vuotias kokee flimmeriä jossain vaiheessa elämäänsä. Riski kasvaa huomattavasti iän myötä, nuoremmilla aikuisilla eteisvärinä on harvinaisempaa.

Eteisvärinässä sydämen eteiset supistuvat epäsäännöllisesti ja usein myös tavanomaista nopeammin.

Flimmeri voi johtaa moninaisiin oireisiin ja komplikaatioihin, kuten sydämen tykytykseen, verihyytymiin, heikotukseen, sekä kohonneeseen aivoinfarktiriskiin. Eteisvärinä on tärkeä tunnistaa tunnistaa ajoissa, jotta asianmukainen hoito voidaan aloittaa ennen vakavien oireiden ilmenemistä.

Eteisvärinän terminologiaa:

Eteisvärinää kutsutaan joskus virheellisesti kammiovärinäksi. Eteis- ja kammiovärinä voivat helposti sekoittua puhekielessä, vaikka kyseessä ovat kaksi eri asiaa.

Eteisvärinä on yleisempi ja jossain tapauksissa vaaraton, kun taas kammiovärinä on hengenvaarallinen tila, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Eteislepatus (flutteri) on harvinaisempi rytmihäiriö, jonka oireet, hoito ja diagnosointi ovat hyvin pitkälti samanlaiset kuin flimmerissä. 

Mitä eteisvärinä on?

Eteisvärinässä sydämen eteiset, eli kaksi ylintä onteloa, lyövät epäsäännöllisesti ja usein myös poikkeuksellisen nopeasti. Normaalisti sydämen rytmi on 60-100 lyöntiä minuutissa, mutta eteisvärinässä syke voi nousta 100-175 lyöntiin minuutissa.

Tämä johtuu siitä, että sydämen sähköiset signaalit ovat epätasapainossa, mikä estää eteisiä pumppaamasta verta tehokkaasti.

Eteisvärinästä on erilaisia muotoja:

  • Kohtauksittainen eteisvärinä, joka kestää yleensä alle viikon ja voi päättyä itsestään.
  • Pysyvä, joka vaatii lääketieteellistä hoitoa rytmin palauttamiseksi.
  • Pitkäkestoinen pysyvä eteisvärinä, jossa rytmihäiriö on jatkuvaa. Vaikka flimmeri on jatkuvaa, oikealla hoidolla se ei vaikuta merkittävästi potilaan elämään. Hoidossa keskitytään sykkeen hallintaan, eikä pyritä palauttamaan enää rytmiä normaaliksi. 

Eteisvärinä on vakava tila, joka voi heikentää sydämen toimintaa ja johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten verisuonitukoksiin ja sydämen vajaatoimintaan.

Eteisvärinän oireet

Eteisvärinän oireet voivat vaihdella yksilöiden välillä. Jotkut ihmiset eivät koe lainkaan oireita ja eteisvärinä havaitaan sattumalta lääkärikäynnin yhteydessä. Yleisimpiä eteisvärinän oireita ovat:

  • Nopea ja epäsäännöllinen syke, joka voi tuntua sydämentykytyksinä tai "läpätyksenä" rinnassa.
  • Väsymys, joka johtuu sydämen tehottomasta pumppaustoiminnasta.
  • Huimaus tai pyörrytys, joka johtuu verenkierron heikkenemisestä.
  • Rintakipu tai epämukavuus
  • Hengenahdistus, erityisesti fyysisen rasituksen aikana.
  • Heikotus, joka voi johtua matalasta verenpaineesta ja heikentyneestä verenkierron kapasiteetista.

Oireet voivat ilmaantua ajoittain tai olla jatkuvia, ja niiden voimakkuus voi vaihdella suuresti.

Jos huomaat tällaisia oireita, on tärkeää hakeutua lääkärin vastaanotolle tarkempien tutkimusten ja mahdollisen hoidon tarpeen arvioimiseksi

Oireiden luokitukset

Eteisvärinän oireiden arvioinnissa käytetään yleensä European Heart Rhythm Associationin kehittämää EHRA-luokitusta.

EHRA-luokitus Oireet
1 Täysin oireeton
2 Lieviä oireita, jotka eivät vaikuta elämänlaatuun tai arkeen 
3 Vaikeita oireita, jotka häiritsevät päivittäistä elämää
4 Erittäin voimakkaita ja sietämättömiä oireita, jotka vaikeuttavat merkittävästi päivittäistä elämää.

 

Eteisvärinän hoito

Eteisvärinän hoitovaihtoehdot riippuvat potilaan oireista, eteisvärinän tyypistä ja taustalla olevista terveysongelmista. Hoidon tavoitteena on estää infarktien eli kansankielellä veritulppien muodostuminen, kontrolloida sykettä ja palauttaa normaali sydämen rytmi. 

Keskeiset eteisvärinän hoitovaihtoehdot:

  • Lääkehoito: Rytmihäiriölääkkeet auttavat hallitsemaan sydämen sykettä. Beetasalpaajat ja kalsiumkanavan salpaajat hidastavat sydämen sykettä. Antikoagulantit estävät tukosten muodostumisen ja vähentävät aivohalvauksen riskiä.
  • Sähköinen rytminsiirto: Sähköshokki, joka palauttaa sydämen normaalin rytmin.
  • Katetriablaatio: Nivuslaskimon kautta tehtävä toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan eteisvärinän käynnistymismekanismiin. Tämä toimenpide voi olla tehokas, jos lääkehoito ei tehoa tai aiheuttaa liikaa sivuvaikutuksia.
  • Leikkaus: Harvinaisissa tapauksissa tarvitaan kirurgisia leikkaustoimenpiteitä rytmihäiriön korjaamiseksi.

Eteisvärinän hoidon tavoitteena on vähentää oireita, parantaa elämänlaatua ja estää vakavien komplikaatioiden, kuten aivohalvauksen, kehittyminen​.

Eteisvärinän diagnosointi

Epätasainen syke on ensimmäinen merkki flimmeristä

Useissa tapauksissa eteisvärinä paljastuu sykkeen tunnustelulla. Jos syke tuntuu epätasaiselta tai poikkeuksellisen nopealta, on syytä epäillä flimmeriä.

Pelkkä sykkeen tunnustelu ei aina riitä, sillä jotkin ihmiset eivät välttämättä tunnista epätasaista tai normaalista poikkeavaa sykettä.

Elektrokardiogrammi (EKG) paljastaa rytmihäiriöt

EKG eli elektrokardiogrammi on sydämen sähköistä toimintaa mittaava tutkimus, joka rekisteröi sydämen sykettä ja sen sähköisiä signaaleja. Tutkimus tehdään asettamalla potilaan rintaan, käsiin ja jalkoihin elektrodeja, jotka tallentavat sydämen sähköiset impulssit. 

EKG:ta käytetään muun muassa rytmihäiriöiden, sydäninfarktin ja muiden sydänsairauksien diagnosointiin.

Verenpainemittari tai älykello voi tunnistaa riskit

Uusissa verenpainemittareissa on usein epäsäännöllisen tai poikkeavan sykkeen tunnistus, joka hälyttää epäillessään eteisvärinää.

Huomaathan, että vaikka kuluttajatuotteiden mittausalgoritmit ovat kehittyneet huomattavasti, eivät ne korvaa lääkärin tekemää mittausta. Usein mittaus perustuu pelkkään sykkeen vaihteluvälin analyysiin, eikä varsinaiseen elektrokardiogrammiin.

Diagnoosin ja lopullisen mittauksen suorittaa aina lääkäri

Vaikka monet kuluttajatuotteet voivat tunnistaa epäsäännöllisen sykkeet, tulee epäilykset flimmeristä aina varmistaa lääkärin vastaanotolla. Älykello tai verenpainemittari tunnistaa riskit, muttei anna diagnoosia.

Lääkärin tekemä EKG-mittaus on nopea ja kivuton toimenpide, jonka avulla saat pitävän diagnoosin ja hoitosuunnitelman.

Joissain tapauksissa voidaan suorittaa niin kutsuttu Holter-tutkimus, jossa kannettava EKG-mittari tallentaa sydämen toimintaa pidemmän ajanjakson ajan ja auttaa tunnistamaan harvemmin esiintyviä rytmihäiriöitä.

Vaikka verikokeilla ei voi suoranaisesti diagnosoida flimmeriä, voivat ne paljastaa kilpirauhasen toiminnan tai elektrolyyttitasojen poikkeavuudet, jotka voivat vaikuttaa sydämen rytmiin. 

Eteisvärinän riskitekijät

Eteisvärinän riskitekijät ovat moninaiset ja voivat liittyä sekä elintapoihin että olemassa oleviin terveysongelmiin. Suurimpia riskitekijöitä ovat:

  • Ikä: Eteisvärinän riski kasvaa iän myötä, ja se on yleisempää yli 65-vuotiailla.
  • Korkea verenpaine: Hypertensio lisää sydämen rasitusta ja voi johtaa eteisvärinään.
  • Sydänsairaudet: Sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta ja läppävika ovat merkittäviä riskitekijöitä.
  • Diabetes: Tämä tila voi vahingoittaa sydämen verisuonia ja hermoja, lisäten eteisvärinän riskiä.
  • Kilpirauhasen sairaudet: Hypertyreoosi voi aiheuttaa sydämen rytmihäiriöitä.
  • Runsas alkoholinkäyttö ja tupakointi: Voimakas päihteiden käyttö voi lisätä sydämen rasitusta ja aiheuttaa rytmihäiriöitä.
  • Ylipaino: Liiallinen paino voi rasittaa sydäntä ja lisätä eteisvärinän riskiä.
  • Uniapnea: Yöllinen hapenpuute voi lisätä sydämen rasitusta, mikä voi johtaa eteisvärinään.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Pienetkin flimmeriin viittaavat oireet ovat syy hakeutua lääkäriin.

Eteisvärinän oireiden ilmetessä on tärkeää hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian. Jos sinulla on oireita, kuten rintakipua, hengenahdistusta tai tajunnan menetystä, hakeudu välittömästi lääkärin hoitoon.

Varhainen diagnosointi ja hoito voivat estää vakavia komplikaatioita ja parantaa elämänlaatua. Lääkäri voi suorittaa tarvittavat tutkimukset ja suositella hoitovaihtoehtoja, jotka auttavat hallitsemaan oireita ja vähentämään eteisvärinän riskejä​.

Eteisvärinän ehkäisy

Eteisvärinän ehkäisyyn voidaan vaikuttaa myös terveellisillä elämäntavoilla ja riskitekijöiden hallinnalla.

  • Terveellinen ruokavalio: Sisältää runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvätuotteita. Vältä liiallista suolan ja tyydyttyneiden rasvojen käyttöä.
  • Säännöllinen liikunta: Auttaa ylläpitämään terveellistä painoa ja parantaa sydämen toimintaa. Pyri liikkumaan vähintään 30 minuuttia päivässä, viitenä päivänä viikossa.
  • Alkoholin ja kofeiinin käytön vähentäminen: Näiden aineiden liiallinen käyttö voi laukaista eteisvärinän.
  • Tupakoinnin lopettaminen: Tupakointi lisää sydämen rasitusta ja eteisvärinän riskiä.
  • Verenpaineen ja kolesterolin hallinta: Lääkityksen ja elämäntapamuutosten avulla. Hyvin hallittu verenpaine ja kolesteroli vähentävät sydänsairauksien ja eteisvärinän riskiä.
  • Painonhallinta: Ylipaino rasittaa sydäntä ja lisää eteisvärinän riskiä. Terveellisen painon ylläpito vähentää tätä riskiä.

Loppusanat ja usein kysytyt kysymykset

Eteisvärinä on yleinen sydämen rytmihäiriö, joka voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, kuten aivohalvauksia ja sydämen vajaatoimintaa. Tilan tunnistaminen ajoissa ja oikean hoidon aloittaminen ovat keskeisiä tekijöitä komplikaatioiden ehkäisyssä ja elämänlaadun parantamisessa.

Eteisvärinän hoitoon kuuluu lääkehoito, sähköinen rytminsiirto, katetriablaatio ja joskus kirurgiset toimenpiteet. Terveelliset elämäntavat ja riskitekijöiden hallinta ovat tärkeitä eteisvärinän ehkäisyssä.

Jos havaitset eteisvärinään viittaavia oireita, on tärkeää hakeutua lääkäriin oikean diagnoosin ja hoidon saamiseksi.

Mikä aiheuttaa eteisvärinää?

Eteisvärinää voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten korkea verenpaine, sydänsairaudet, diabetes, kilpirauhasen sairaudet, alkoholin ja tupakoinnin liiallinen käyttö, ylipaino ja uniapnea.

Miten eteisvärinä diagnosoidaan?

Eteisvärinän diagnosointi perustuu ensisijaisesti EKG:hen, joka mittaa sydämen sähköisiä signaaleja. Lisäksi voidaan käyttää ehokardiogrammia, verikokeita ja Holter-monitorointia.

Voiko eteisvärinää ehkäistä?

Kyllä, terveelliset elämäntavat, kuten terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta, alkoholin ja kofeiinin käytön vähentäminen, tupakoinnin lopettaminen ja verenpaineen sekä kolesterolin hallinta voivat vähentää eteisvärinän riskiä.

Mitä hoitovaihtoehtoja eteisvärinään on?

Hoitovaihtoehtoja ovat lääkehoito, sähköinen rytminsiirto, katetriablaatio ja leikkaus. Hoidon valinta riippuu oireiden vakavuudesta, eteisvärinän tyypistä ja potilaan yleisestä terveydentilasta.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Hakeudu lääkäriin, jos sinulla on oireita, kuten rintakipua, hengenahdistusta, tajunnan menetystä, epäsäännöllinen syke tai sydämentykytyksiä. Varhainen diagnosointi ja hoito voivat estää vakavia komplikaatioita ja parantaa elämänlaatua