Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS on yleistyvä toiminnallinen vaiva, joka voi aiheuttaa elämänlaatua ja arkea rajoittavia oireita. Oireet ovat yksilöllisiä, ja niiden voimakkuus voi vaihdella ajoittain.

IBS:n tarkkaa syytä ei tiedetä, mutta asiantuntijat uskovat sen johtuvan suoliston hermoston ja lihasten toimintahäiriöstä. 

Vaikka ärtyneen suolen oireyhtimä ei ole vaarallinen, sen oireet voivat olla hyvin hankalia ja haitata päivittäistä elämää.

Yleisimmät IBS:n oireet

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tavallisimpia oireita ovat:

  • Vatsakipu ja krampit: Vatsakipu on yleinen oire, joka usein helpottuu ulostamisen jälkeen. Kipu voi olla jatkuvaa tai ajoittaista ja sen voimakkuus voi vaihdella. IBS-potilaat kokevat usein, että vatsakivut pahenevat ruokailun jälkeen​.
  • Turvotus ja ilmavaivat: Vatsa voi tuntua turvonneelta ja olo epämukavalta. IBS:n oireisiin lukeutuu usein lisääntynyt kaasunmuodostus.
  • Ripuli tai ummetus: IBS voi olla ummetus- tai ripulipainotteinen, tai oireet voivat vaihdella näiden välillä. Ripulipainotteisessa IBS:ssä suolen toiminta on nopeutunut, kun taas ummetuspainotteisessa IBS:ssä suolen toiminta on hidastunut ja uloste on kovaa ja kuivaa​.
  • Muut oireet: IBS-oireisiin voi kuulua myös närästys, röyhtäily, väsymys, ja joskus jopa ahdistus ja masentuneisuus. Oireet voivat vaihdella suuresti ja pahentua stressin tai tiettyjen ruokien vaikutuksesta​.

Oireiden hallinta ja hoito

Koska ärtyvän suolen oireyhtymään ei ole olemassa sataprosenttista hoitokeinoa, keskitytään hoidossa puhtaasti oireiden hallintaan

Ruokavalio

Ruokavalion muuttaminen voi auttaa merkittävästi IBS-oireiden hallinnassa. FODMAP-ruokavalio, joka rajoittaa imeytymättömien hiilihydraattien saantia, on usein tehokkain vaihtoehto.

FODMAP-ruokavalion tavoitteena on välttää ruokia, jotka aiheuttavat oireita, kuten turvotusta ja vatsakipua.

Esimerkiksi vehnä, sipulit, palkokasvit ja maitotuotteet voivat pahentaa oireita, kun taas niukasti FODMAP-hiilihydraatteja sisältävät ruoat, kuten riisi, peruna ja kurkku voivat lievittää oireita.

Lue myös: Ummetus ja ruokavalio – 9 ruokaa pistävät vatsan jumiin

Liikunta

Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään turvotusta ja vatsakipua. Liikunta nopeuttaa suolikaasun ja ulosteen läpikulkua paksusuolessa, mikä voi vähentää turvotusta ja sitä kautta epämukavuuden tunnetta. Aerobinen liikunta, kuten kävely, uinti ja pyöräily ovat osoittautuneet tehokkaiksi.

Lääkitys

Jos ruokavalio- ja elämäntapamuutokset eivät riitä oireiden hallintaan, hoitoon voidaan lisätä ripuli- ja ummetuslääkkeitä sekä vatsakipua lievittäviä lääkkeitä. Esimerkiksi loperamidi voi auttaa ripuliin ja makrogoli ummetukseen. Ilmavaivojen lievittämiseen voidaan käyttää dimetikoni- tai simetikonivalmisteita.​

Kuitulisät

Kuitulisät voivat auttaa sekä ummetuksen että ripulin oireiden hallinnassa lisäämällä ulosteen massaa ja helpottamalla sen kulkua suolistossa. Kuidun lisääminen ruokavalioon tulisi tehdä vähitellen, jotta vältytään ilmavaivoilta ja turvotukselta.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Koska ärtyvän suolen oireet ja niiden hoidon tehokkuus vaihtelevat suuresti, on tärkeää luoda yksilöllinen hoitosuunnitelma yhdessä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Oireiden lievittämisen suunnitelma voi sisältää ruokavalion muutoksia, lääkityksen, liikunnan ja stressinhallintatekniikat, jotka yhdessä auttavat hallitsemaan oireita.

Milloin hakeutua lääkäriin?

Vaikka IBS ei yleensä ole vaarallinen, tiettyjen oireiden ilmetessä on syytä hakeutua lääkäriin.

Uudet tai äkillisesti pahenevat oireet

Jos oireet ovat uusia tai ne pahenevat äkillisesti ilman selvää syytä, on tärkeää hakeutua lääkäriin. Lääkärin tutkimusten tavoitteena on poissulkea muut mahdolliset syyt, kuten tulehdusperäiset suolistosairaudet.

Verinen uloste

Verinen uloste voi olla merkki vakavammasta sairaudesta, kuten tulehduksellisesta suolistosairaudesta tai jopa suolistosyövästä. Verisen ulosteen syy on tärkeä tutkia.

Laihtuminen ja väsymys

Tahaton laihtuminen tai jatkuva voimakas väsymys voivat viitata vakavampaan sairauteen. Nämä oireet voivat viitata esimerkiksi imeytymishäiriöihin​.

Suoliston toiminnan muutokset

Jos suolen toiminta muuttuu merkittävästi (esim. jatkuva ripuli tai ummetus) ja muutos kestää useita viikkoja, on syytä hakeutua lääkäriin. Tämä voi olla merkki vakavammasta ongelmasta​ tai orastavasta suolistosairaudesta.

Suvussa esiintyvät syöpätapaukset

Jos suvussa on esiintynyt paksusuolen tai munasarjojen syöpää, on erityisen tärkeää hakeutua lääkäriin, jos IBS-oireet ilmenevät tai pahenevat. Perinnölliset tekijät voivat lisätä riskiä vakavampiin sairauksiin​.

Miten IBS diagnosoidaan?

Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnosointi perustuu pääasiassa potilaan kertomiin oireisiin ja niiden kuvaukseen, koska ei ole olemassa yksittäistä testiä, joka pystyisi suoraan diagnosoimaan IBS:n. Lääkärin tehtävänä on sulkea pois muut mahdolliset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa samanlaisia oireita.

  • Oireiden kartoitus: Lääkäri kysyy yksityiskohtaisia kysymyksiä potilaan oireista, niiden kestosta ja vakavuudesta. Kartoitusta helpottaa tieto ruoka-aineista, jotka pahentavat oireita.
  • Vatsan palpaatio: Lääkäri tekee fyysisen tutkimuksen, johon voi kuulua vatsan palpaatio eli tunnustelu. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisia epänormaaleja löydöksiä, kuten turvotusta tai arkuutta.
  • Laboratoriokokeet: Verikokeilla ja ulostenäytteillä voidaan sulkea pois muita sairauksia, kuten keliakia, tulehdukselliset suolistosairaudet ja infektiot. Verikokeet voivat myös auttaa tunnistamaan mahdollisia ravintoainepuutoksia.
  • Kuvantamistutkimukset: Joskus tarvitaan lisätutkimuksia, kuten vatsan ultraäänitutkimus tai tietokonetomografia (TT), jotta voidaan sulkea pois muita mahdollisia syitä oireille.
  • Paksusuolen tähystys (kolonoskopia): Kolonoskopia on tarpeen, jos potilaalla on huolestuttavia oireita, kuten verenvuotoa peräaukosta, merkittävää laihtumista tai jos potilas on yli 50-vuotias. Kolonoskopia mahdollistaa koko paksusuolen tarkastelun ja biopsioiden ottamisen tarvittaessa.
  • Rooman kriteerit:* IBS:n diagnosoinnissa käytetään usein niin sanottuja Rooman kriteereitä, jotka määrittävät, millaisia ja kuinka kauan kestäviä oireita potilaalla tulee olla, jotta IBS-diagnoosi voidaan tehdä.

* Rooman kriteerien mukaan IBS voidaan diagnosoida, jos potilaalla on ollut toistuvia vatsakipuja keskimäärin ainakin yksi päivä viikossa viimeisen kolmen kuukauden aikana, ja kipu liittyy vähintään kahteen seuraavista: suolen toiminnan muutokseen, ulosteen koostumuksen muutokseen tai oireiden lievittymiseen ulostamisen jälkeen.

Yhteenveto ja usein kysytyt kysymykset

IBS on yleinen ja kiusallinen vaiva, joka voi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Oireiden hallinta on mahdollista oikeanlaisen ruokavalion, liikunnan ja stressinhallinnan avulla.

On tärkeää hakeutua lääkärin hoitoon, jos oireet ovat uusia, pahenevat äkillisesti tai niihin liittyy vakavia oireita, kuten veristä ulostetta tai laihtumista. Oikea diagnoosi ja yksilöllinen hoito voivat auttaa hallitsemaan oireita ja parantamaan elämänlaatua.

1. Voiko IBS parantua itsestään?

IBS on krooninen tila, joka ei yleensä parane itsestään. Oireiden voimakkuus voi kuitenkin vaihdella, ja jotkut ihmiset saattavat kokea pitkiä oireettomia jaksoja. Oireiden hallinta on mahdollista ruokavalion, elämäntapamuutosten ja tarvittaessa lääkityksen avulla.

2. Miten FODMAP-ruokavalio auttaa IBS-oireisiin?

FODMAP-ruokavalio rajoittaa tiettyjen imeytymättömien hiilihydraattien saantia, jotka voivat aiheuttaa oireita kuten turvotusta, ilmavaivoja ja vatsakipua. Välttämällä näitä hiilihydraatteja monet IBS-potilaat kokevat oireidensa lievittyvän. On suositeltavaa toteuttaa FODMAP-ruokavalio ravitsemusterapeutin ohjauksessa parhaan tuloksen saavuttamiseksi​​.

3. Voiko stressi pahentaa IBS-oireita?

Kyllä, stressi voi pahentaa IBS-oireita. Stressi vaikuttaa suolistoon ja voi aiheuttaa tai pahentaa oireita kuten vatsakipuja, ripulia ja ummetusta. Stressinhallintatekniikat, kuten meditaatio, jooga ja kognitiivinen käyttäytymisterapia, voivat auttaa vähentämään stressin vaikutusta IBS-oireisiin​​.

4. Onko IBS:ään olemassa parantavaa hoitoa?

IBS:ään ei ole parantavaa hoitoa, mutta oireiden hallinta on mahdollista. Ruokavalio, liikunta, stressinhallinta ja tarvittaessa oireidden lääkitys voivat auttaa lievittämään oireita ja parantamaan elämänlaatua. Oireiden hallinta on yksilöllistä ja saattaa vaatia eri hoitomuotojen yhdistämistä​​.

5. Miten voin selvittää, mitkä ruoka-aineet pahentavat oireitani?

Paras tapa selvittää, mitkä ruoka-aineet pahentavat oireita, on pitää ruokapäiväkirjaa. Merkitsemällä ylös syödyt ruuat ja ilmenevät oireet voi löytää yhteyksiä tiettyjen ruoka-aineiden ja oireiden välillä. FODMAP-ruokavalio voi myös auttaa tunnistamaan oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Ravitsemusterapeutti voi tarjota apua sopivan ruokavalion löytämisessä ja oireiden hallinnassa.