Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka leviää erityisesti talvikuukausina aiheuttaen vuosittaisia epidemioita. Influenssaan sairastuu vuosittain noin 5–15 prosenttia väestöstä.

Influenssa tarttuu helposti pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa, mutta se voi levitä myös saastuneiden pintojen kautta.

Influenssavirukset jaetaan kolmeen päätyyppiin: A-, B- ja C-viruksiin. A- ja B-virukset aiheuttavat vuosittaiset epidemiat, kun taas C-virus aiheuttaa lievempiä infektioita.

Influenssa on vaarallisin riskiryhmille, kuten ikääntyneille, lapsille ja kroonisesti sairaille. Perusterveelle aikuiselle influenssa ei ole vaarallinen.

Influenssa lyhyesti

  • Influenssa on viruksen aiheuttama sairaus
  • Oireet kestävät noin viikon
  • Kotihoito ja lepo ovat avainasemassa hoidossa
  • Influenssa on kolmea virustyyppiä (A,B,C), joista A-virustyyppi on yleisin
  • Influenssa tarttuu kosketuksesta sekä pisaratartuntana
  • Hyvä käsihygienia ja rokote ovat tehokkaimmat keinot influenssan ennaltaehkäisyyn

Mikä on influenssa?

Influenssa on tarttuva virustauti, joka vaikuttaa ensisijaisesti hengitysteihin, kuten nenään, kurkkuun ja keuhkoihin. Taudin aiheuttajia ovat influenssavirukset, jotka kuuluvat ortomyksovirusten ryhmään. Influenssaviruksia on neljä päätyyppiä: A, B, C ja D.

Ainoastaan A- ja B-tyypit aiheuttavat kausittaisia epidemioita ihmisillä

A-tyyppi voi aiheuttaa laajalle leviäviä pandemioita. B-virus puolestaan aiheuttaa paikallisia epidemioita ja jakautuu kahteen linjaan: B/Yamagata ja B/Victoria. C-tyyppi aiheuttaa lievempiä infektioita ja D-tyyppi vaikuttaa pääasiassa nautaeläimiin eikä tartu ihmisiin.

Influenssan oireet ilmenevät yleensä nopeasti tartunnan jälkeen, tyypillisesti 1–4 päivän kuluessa altistumisesta. Vaikka suurin osa sairastuneista toipuu viikon sisällä, influenssa voi olla vakava erityisesti riskiryhmille, kuten vanhuksille, lapsille ja henkilöille, joilla on kroonisia sairauksia. Heille influenssa voi johtaa komplikaatioihin, kuten keuhkokuumeeseen. (CDC, 2021)

Influenssa leviää helposti pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa, mutta se voi tarttua myös kosketuksen kautta saastuneiden pintojen välityksellä.

Tartunnan ehkäisyyn paras keino on influenssarokote, joka päivitetään vuosittain virusten mutaation vuoksi. Vaikka rokote ei täysin estä tartuntoja, se vähentää oireiden vakavuutta ja komplikaatioiden riskiä. Rokotteen lisäksi hyvä käsihygienia ja sairastuneiden eristäminen ovat tehokkaita keinoja influenssan leviämisen estämiseksi. (WHO, 2021).

Influenssan oireet

Influenssan tunnistaa usein äkillisesti alkavista ja voimakkaista oireista. Yksi keskeisimmistä oireista on korkea kuume, joka voi nousta nopeasti 38–40 asteeseen. Kuumeeseen liittyy usein voimakas lihassärky, erityisesti selässä ja raajoissa, sekä kova päänsärky. Nämä oireet ilmenevät yleensä vain muutaman päivän kuluessa tartunnasta.

Lisäksi potilailla on usein voimakasta väsymystä, joka voi olla niin lamaannuttavaa, että tavalliset päivittäiset toimet, kuten sängystä nouseminen, voivat tuntua ylivoimaisilta.

Yskä on myös tyypillinen oire, ja se voi olla pitkittynyt ja kuiva. Kurkkukipu on yleistä, ja joissain tapauksissa vatsaoireet, kuten vatsakipu tai ripuli, voivat liittyä influenssaan, erityisesti lapsilla.

Vaikka nenän tukkoisuus ja nuha ovat yleisempiä flunssassa, niitä voi esiintyä myös influenssassa, vaikkakin harvemmin

Kuume ja lihassärky kestävät tavallisesti 2–4 päivää, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua huomattavasti pidempään, joskus jopa useita viikkoja. Pitkittynyt toipuminen on yleisintä ikääntyneillä ja niillä, joilla on ennestään terveydellisiä ongelmia​.

Oireiden kesto ja komplikaatiot

Influenssan tyypilliset oireet kestävät noin 5–7 päivää, mutta osa oireista, erityisesti yskä ja väsymys, voi jatkua jopa viikkoja. Tämä pitkittynyt oireilu on yleisempää riskiryhmissä, kuten vanhuksilla ja perussairauksista kärsivillä henkilöillä. Heillä myös taudin jälkiseuraukset, kuten bakteerien aiheuttama keuhkokuume, ovat mahdollisia.

Flunssa vai influenssa?

Influenssa eroaa tavanomaisesta flunssasta erityisesti oireiden vakavuuden ja nopean alkamisen suhteen. Flunssassa oireet kehittyvät usein hitaasti, kun taas influenssa iskee äkillisesti, ja kuume nousee korkeammaksi.

Väsymys influenssassa voi olla niin voimakasta, että potilas tuntee olonsa täysin lamaantuneeksi, mikä on harvinaisempaa flunssassa. Influenssalle ominaiset oireet, kuten lihassärky ja päänsärky, ovat myös huomattavasti voimakkaampia​.

Korona vai influenssa?

Vaikka sekä koronavirus että influenssa aiheuttavat samankaltaisia hengitystieoireita, koronaan kuuluu usein haju- ja makuaistin heikkeneminen tai väliaikainen menettäminen. Haju- ja makuaistin muuttuminen on harvinaista influenssassa, mikä auttaa erottamaan nämä kaksi sairautta toisistaan.

Lisäksi koronaviruksen oireet kehittyvät yleensä hitaammin kuin influenssan, jossa oireet voivat iskeä äkillisesti ja voimakkaasti​. Koronan erottaa influenssasta mm. kapteekeista saatavilla koronan kotitesteillä.

Influenssan hoito

Influenssan hoito keskittyy pääasiassa oireiden lievittämiseen ja riittävään lepäämiseen. Kuumeen ja kivun hoitoon käytetään yleisesti kuumetta alentavia lääkkeitä, kuten parasetamolia tai ibuprofeenia.

Huomaathan, että aspiriinia ei suositella alle 18-vuotiaille influenssapotilaille, koska se voi lisätä Reye-oireyhtymän riskiä, joka on harvinainen mutta vakava komplikaatio​

Myös runsas nesteiden nauttiminen on tärkeää, koska korkea kuume voi aiheuttaa nestehukkaa.

Influenssaan ei ole olemassa kertalaakista toimivaa hoitokeinoa, vaan tauti paranee itsestään noin viikon kuluessa.

Riskiryhmille suositellaan viruslääkkeitä

Riskiryhmille, kuten iäkkäille ja perussairaille, voidaan määrätä viruslääkkeitä, kuten oseltamiviiria tai tsanamiviiria. Nämä lääkkeet eivät paranna influenssaa, mutta ne voivat lyhentää oireiden kestoa ja lieventää taudin vakavuutta, jos hoito aloitetaan 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta.

Viruslääkkeet vähentävät myös jälkitautien, kuten keuhkokuumeen, riskiä.

Antibiooteista apua jälkitautien hoitoon

Vaikka antibiootit eivät tehoa influenssaan, ne voivat olla tarpeen, jos bakteeri-infektio, kuten keuhkokuume tai korvatulehdus, kehittyy taudin jälkiseurauksena.

Influenssa voi heikentää kehon immuunipuolustusta, mikä altistaa bakteeri-infektioille. Oikea-aikainen hoito ja lepo ovat avainasemassa myös jälkitautien hoidossa.

Influenssarokote on tehokas tapa ehkäistä tartunta

Influenssarokote on tehokkain tapa ehkäistä influenssatartuntaa ja vähentää vakavien komplikaatioiden riskiä. Rokote päivitetään vuosittain, koska influenssavirukset, erityisesti A- ja B-tyypit, muuntuvat jatkuvasti.

Rokotteen antama suoja kestää noin vuoden, ja se on erityisen suositeltava riskiryhmille, kuten ikääntyneille, pienille lapsille, raskaana oleville ja kroonisista sairauksista kärsiville.

Rokote ei aina estä sairastumista kokonaan, mutta se lieventää oireita ja vähentää jälkitauteja.

Tartuntatautilain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden tulisi ottaa vuosittainen influenssarokotus, jotta potilasturvallisuus varmistetaan influenssakaudella.

Influenssan tarttuminen

Influenssa leviää helposti ihmisestä toiseen pääasiassa pisaratartuntana, kun sairastunut yskii tai aivastaa. Virus voi myös levitä kosketuspintojen kautta, jos saastuneita pintoja, kuten ovenkahvoja tai kädensijoja, kosketetaan ja sitten hierotaan silmiä tai suuta.

Influenssa tarttuu voimakkaimmin oireiden alkaessa, mutta tartuttavuus voi jatkua jopa viisi päivää oireiden alkamisesta. Tartuntaa voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, käyttämällä nenäliinaa aivastettaessa sekä pysymällä kotona sairastuneena.

Kausi-influenssa ei ole yleisvaarallinen tartuntatauti, joten influenssapotilaita ei määrätä eristykseen tai karanteeniin.

Itämisaika ja tartuttavuus

Influenssan itämisaika on yleensä 1–4 päivää tartunnan saamisesta. Oireet eivät ala asteittain kuten flunssassa, vaan alkavan hyvinkin nopeasti. Tartuttavuus alkaa jo ennen oireiden ilmenemistä ja jatkuu useita päiviä oireiden alkamisesta.

Tartunnan ehkäisy

Tartunnan ehkäisemiseksi suositellaan erityisesti influenssarokotetta, joka suojaa kausiluonteisilta influenssaviruksesta. Lisäksi käsihygienia, kasvomaskin käyttö ja sairastuneiden eristäminen ovat tehokkaita keinoja vähentää influenssan leviämistä.

Influenssan jälkitaudit

Vaikka suurin osa ihmisistä toipuu influenssasta ilman vakavia komplikaatioita, riskiryhmillä, kuten vanhuksilla, lapsilla ja perussairauksista kärsivillä, influenssa voi johtaa vakaviin jälkitauteihin. Alla on esitelty yleisimmät influenssan jälkitaudit ja niiden vaikutukset.

1. Keuhkokuume

Keuhkokuume on influenssan yleisin jälkitauti. Se voi olla joko viruksen itsensä aiheuttama tai bakteerien aiheuttama sekundaarinen infektio. Virusperäisessä keuhkokuumeessa influenssavirus leviää keuhkoihin, mikä aiheuttaa tulehduksen ja voi johtaa vakaviin hengitysvaikeuksiin.

Bakteeriperäisessä keuhkokuumeessa, joka on yleisempi, kehon heikentynyt immuunipuolustus antaa tilaa bakteereille, kuten pneumokokeille tai stafylokokeille, jotka hyökkäävät keuhkokudokseen. Keuhkokuumeen oireisiin kuuluvat jatkuva kuume, paheneva yskä, hengitysvaikeudet ja joskus veren tai mädän esiintyminen ysköksissä​.


2. Korva- ja poskiontelotulehdukset

Influenssa voi myös altistaa potilaat keskikorvan tulehduksille (otitis media) ja poskiontelotulehduksille (sinuiitti), erityisesti lapsilla. Nämä ovat yleensä lievempiä komplikaatioita, mutta voivat olla kivuliaita ja vaatia antibioottihoitoa, jos ne kehittyvät bakteeri-infektioksi. Oireisiin kuuluvat päänsärky, kasvojen kipu ja tukkoisuus​.

3. Sydänlihastulehdus (myokardiitti)

Influenssa voi aiheuttaa sydänlihaksen tulehdusta, eli myokardiittia, joka voi heikentää sydämen toimintaa. Tämä voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten rytmihäiriöihin tai jopa sydämen vajaatoimintaan.

Riskiryhmiin kuuluvat henkilöt, joilla on jo sydänsairauksia, mutta myokardiittia voi esiintyä myös perusterveillä potilailla voimakkaan influenssan seurauksena​.

4. Aivokalvontulehdus ja enkefaliitti

Vaikkakin harvinaisempia, influenssa voi aiheuttaa keskushermoston tulehduksia, kuten aivokalvontulehdusta (meningiitti) ja aivotulehdusta (enkefaliitti). Nämä vakavat komplikaatiot voivat johtaa pysyviin neurologisiin vaurioihin jos niitä ei hoideta nopeasti. Oireisiin kuuluvat voimakas päänsärky, niskajäykkyys, sekavuus ja kouristukset​.

5. Sepsis

Sepsis – influenssan harvinaisin jälkitauti –  on elimistön voimakas ja hallitsematon immuunivaste infektioon. Sepsis voi kehittyä influenssan aiheuttaman aivokalvontulehduksen tai keuhkokuumeen seurauksena ikään kuin jälkitaudin jälkitautina.

Sepsis voi johtaa monielinvaurioon ja aiheuttaa hengenvaarallisen tilan, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa​.

Influenssa ja krooniset sairaudet

Influenssaviruksen aiheuttama tulehdusreaktio elimistössä rasittaa jo olemassa olevia sairauksia, kuten astmaa, keuhkoahtaumatautia (COPD), sydänsairauksia ja diabetesta. Näiden sairauksien potilailla kehon kyky taistella infektiota vastaan voi olla heikentynyt, mikä pahentaa oireita ja hidastaa toipumista​.

Vaikka perusterveet potilaat toipuvat yleensä influenssasta itsestään, kroonisisista sairauksista kärsivät voivat tarvita lääkitystä taudin aiheuttamien oireiden lievittämiseen ja pahenemisvaiheiden hallintaan​.

Esimerkiksi astmaa sairastavilla influenssa voi laukaista astmakohtauksia ja pahentaa hengitystieoireita, mikä voi vaatia lisähoitoa, kuten kortikosteroideja tai keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä.

Keuhkoahtaumatautia sairastavilla hengitysteiden tulehdus voi johtaa vakaviin hengitysvaikeuksiin ja jopa sairaalahoitoon.

Sydänsairailla influenssan vaikutus voi olla erityisen vaarallinen, sillä infektio lisää sydämen rasitusta ja voi pahentaa jo olemassa olevia oireita, kuten rintakipuja tai rytmihäiriöitä. 

Lisäksi influenssa lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä merkittävästi, erityisesti vanhemmilla potilailla. Tutkimukset ovat osoittaneet, että influenssaan sairastuminen voi jopa lisätä sydäninfarktin riskiä lyhyellä aikavälillä​.

Diabeetikoille influenssa voi aiheuttaa haasteita verensokerin hallinnassa. Kehon taisteleminen virusta vastaan voi joillain yksilöillä nostaa verensokeriarvoja, mikä voi johtaa ketoasidoosin kaltaisiin vakaviin komplikaatioihin, erityisesti tyypin 1 diabeetikoilla.

Tämän vuoksi diabeetikoiden tulee seurata verensokeriaan tarkasti influenssan aikana ja säätää insuliinihoitoa tarpeen mukaan​. Terveydenhoidon ammattilaiset suosittelevat diabeetikoille vuosittaista influenssarokotusta.

Milloin on influenssakausi?

Influenssakausi ajoittuu yleensä syksystä kevättalveen, mutta huippu osuu talvikuukausille, tyypillisesti joulukuusta maaliskuuhun.

Kausi alkaa, kun sää kylmenee ja ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa, missä viruksen leviämisriski on suurempi. Suomessa influenssaepidemiat alkavat yleensä loka-marraskuussa ja kestävät helmi-maaliskuuhun, mutta kauden tarkka ajankohta voi vaihdella vuosittain. Influenssavirus leviää tehokkaasti juuri talvella, koska kylmä ja kuiva ilma edistävät sen säilymistä ilmassa.

Vaikka influenssakauden alku voi vaihdella, on suositeltavaa ottaa influenssarokote hyvissä ajoin, viimeistään loka-marraskuussa, jotta suoja ehtii kehittyä ennen epidemian huippua.

Kausi päättyy yleensä kevään edetessä, kun lämpimämpi ilma ja lisääntynyt ulkoilu vähentävät viruksen leviämistä.

THL ja muut terveysviranomaiset seuraavat kauden kehittymistä ja tiedottavat aktiivisesti influenssan leviämisestä, mikä auttaa arvioimaan kauden huippua ja sen vaikutuksia väestöön.

Influenssa on sitkeä tauti, mutta harvoin vaarallinen

Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystieinfektio, joka leviää erityisesti talvikuukausina. Sitkeä tauti aiheuttaa äkillisiä ja voimakkaita oireita, kuten korkean kuumeen, lihassärkyä ja väsymystä, ja voi johtaa jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen.

Influenssaa vastaan paras suoja on vuosittainen rokote, erityisesti riskiryhmille. Influenssa tarttuu helposti pisaratartuntana ja saastuneiden pintojen kautta. Tartunnan ehkäisemiseksi on tärkeää huolehtia hygieniasta ja sairastuneiden eristämisestä.

Näin valmistaudut influenssakauteen:

  • Ota influenssarokote ajoissa
  • Pese käsiä säännöllisesti ja huolellisesti
  • Yski ja aivastele hihaan tai nenäliinaan
  • Vältä läheistä kontaktia sairastuneisiin
  • Pidä kotona valmiina kuumetta alentavia lääkkeitä
  • Jos influenssa osuu kohdalle, lepää ja nauti runsaasti nestettä