Kohonnut verenpaine eli hypertensio on merkittävä terveysongelma, joka koskettaa miljoonia ihmisiä ympäri maailmaa. Suomessa arviolta joka kolmannen aikuisen verenpainearvot ovat koholla, ja monella se on joko alidiagnosoitu tai -kontrolloitu.
Kohonneen verenpaineen taustalla on usein useampien eri tekijöiden yhteisvaikutus.
Näihin kuuluvat perintötekijät, elämäntavat ja ympäristötekijät. Vaikka geneettisille tekijöille emme voi mitään, monet muut riskit ovat hallittavissa ja niihin voidaan vaikuttaa päivittäisillä valinnoilla.
Ruokavalio, liikunta ja stressinhallinta ovat keskeisiä keinoja verenpaineen hallinnassa.
Kohonnut verenpaine on usein oireeton, minkä vuoksi sitä kutsutaan "hiljaiseksi tappajaksi". Tämä tekee säännöllisestä verenpaineen mittaamisesta erityisen tärkeää, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita ajoissa ja niihin voidaan puuttua oikeilla hoitomenetelmillä.
Kohonnut verenpaine voi altistaa monille vakaville terveysongelmille. Pitkään jatkuva korkea verenpaine voi vaurioittaa verisuonia ja elimiä, mikä johtaa useisiin vakaviin sairauksiin ja komplikaatioihin.
Korkea verenpaine rasittaa sydäntä, sillä se joutuu pumppaamaan verta suuremmalla voimalla saadakseen veren kiertämään koko kehossa. Tämä ylimääräinen rasitus voi johtaa sydämen seinämien paksuuntumiseen (hypertrofia) ja ajan myötä sydämen vajaatoimintaan.
Lisäksi korkea verenpaine on merkittävä sydänkohtauksen riskitekijä. Pitkäaikainen verenpainetauti voi vaurioittaa sepelvaltimoita, mikä lisää riskiä sepelvaltimotaudille ja sydäninfarktille.
Kohonnut verenpaine on huomattavin aivohalvauksen riskitekijä. Korkea verenpaine voi aiheuttaa aivoverisuonten repeämise, mikä johtaa aivohalvaukseen. Aivohalvaus voi aiheuttaa vakavia neurologisia vaurioita, jotka voivat johtaa pitkäaikaiseen vammautumiseen tai jopa kuolemaan.
Munuaisten tehtävänä on suodattaa verta ja poistaa ylimääräisiä nesteitä ja kuona-aineita kehosta. Korkea verenpaine voi vahingoittaa munuaisten verisuonia, heikentäen niiden kykyä suodattaa verta tehokkaasti. Tämä voi johtaa krooniseen munuaissairauteen ja lopulta munuaisten vajaatoimintaan, mikä saattaa vaatia dialyysihoitoa tai munuaisensiirtoa.
Pitkäaikainen korkea verenpaine voi aiheuttaa verisuonten seinämien paksuuntumista ja jäykistymistä, mikä johtaa valtimonkovettumatautiin. Tämä lisää riskiä veritulppien muodostumiselle, mikä voi aiheuttaa sydänkohtauksen tai aivohalvauksen.
Korkea verenpaine voi vahingoittaa silmien verisuonia, mikä voi johtaa hypertensiiviseen retinopatiaan, tilaan, joka voi heikentää näköä ja johtaa jopa sokeuteen.
Ylipaino on yksi suurimmista riskitekijöistä verenpaineen nousulle. Ylipainoisilla henkilöillä sydämen on pumpattava verta suuremmalla voimalla, jotta veri kiertää koko kehon laajentuneessa verisuonistossa. Voimakkaampi pumppaus lisää verisuonien seinämiin kohdistuvaa painetta ja nostaa siten verenpainetta.
Erityisesti vatsan alueelle kertyvä rasva on yhdistetty kohonneeseen verenpaineeseen. Vatsan alueen rasva toimii aktiivisena hormonien ja tulehdusta edistävien aineiden lähteenä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti verenpaineeseen ja jopa yleiseen terveyteen.
Tämä rasvatyyppi on yhteydessä myös insuliiniresistenssiin, joka voi johtaa metaboliseen oireyhtymään – tilaan, joka sisältää kohonneen verenpaineen, korkean verensokerin ja epänormaalit kolesteroliarvot.
Painonhallinta on tehokas keino laskea verenpainetta. Tutkimukset osoittavat, että jo pienelläkin painonpudotuksella (5-10% lähtöpainosta) voi olla merkittävä vaikutus verenpaineeseen.
Suola, erityisesti natrium, vaikuttaa suoraan verenpaineeseen. Kun suolaa nautitaan liikaa, keho sitoo enemmän vettä, mikä lisää veren tilavuutta ja nostaa siten verenpainetta.
Suomalaiset kuluttavat keskimäärin enemmän suolaa kuin terveysviranomaiset suosittelevat. Suositusten mukaan päivittäinen suolan saanti tulisi rajoittaa alle 5 grammaan, mikä vastaa noin yhtä teelusikallista.
Suolan saannin vähentäminen on helpointa aloittaa yksinkertaisilla muutoksilla. Ensinnäkin, kannattaa välttää suolaa sisältäviä valmisruokia ja prosessoituja elintarvikkeita. Suosi tuoreita raaka-aineita, joita ei ole suolattu ja täytetty lisäaineilla.
Helppo tapa vähentää suolansaantia on korvata ruokasuola esimerkiksi yrteillä tai sitruunamehulla.
Ruokailutottumusten muuttaminen voi olla haastavaa, mutta pienetkin muutokset voivat johtaa merkittäviin terveyshyötyihin.
Pienempi suolansaanti ei ainoastaan auta alentamaan verenpainetta, vaan myös vähentää riskiä sydän- ja verisuonitaudeille sekä muille suolan liiallisen käytön aiheuttamille terveysongelmille.
Tutkimukset osoittavat, että jo kohtuullinenkin alkoholin käyttö voi nostaa verenpainetta, mutta vaikutukset ovat selvempiä, kun alkoholin käyttö ylittää suositellut rajat. Euroopan kardiologiayhdistys (ESC) ja muut terveysviranomaiset suosittelevat, että alkoholia tulisi käyttää kohtuudella: korkeintaan yksi annos päivässä naisille ja kaksi annosta miehille.
Alkoholin vaikutus verenpaineeseen on osittain myös epäsuora. Runsas alkoholin käyttö voi johtaa painonnousuun, joka itsessään on merkittävä riskitekijä verenpaineen nousulle. Lisäksi alkoholi voi häiritä unen laatua, mikä voi entisestään pahentaa verenpaineongelmia. Unen aikana verenpaine yleensä laskee, joten jatkuva unenpuute tai heikko unenlaatu voi johtaa kohonneeseen verenpaineeseen ja lisätä sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Vähäinen liikunta on merkittävä verenpainetta nostava tekijä ja keskeinen riskitekijä monille kroonisille sairauksille. Liikunnan puute vaikuttaa negatiivisesti sydän- ja verisuoniterveyteen sekä aineenvaihduntaan, mikä voi johtaa kohonneeseen verenpaineeseen.
Säännöllinen liikunta auttaa parantamaan sydämen ja verisuonten toimintaa, vähentämään stressiä ja hallitsemaan painoa, mikä kaikki osaltaan auttaa pitämään verenpaineen normaalilla tasolla.
Liikunnan hyödyt verenpaineen hallinnassa ovat moninaiset. Ensinnäkin, säännöllinen liikunta vahvistaa sydäntä. Vahvempi sydän voi pumpata verta tehokkaammin, jolloin verisuoniin kohdistuva paine pienenee.
Liikunta parantaa verisuonten joustavuutta ja laajentaa niitä, mikä auttaa vähentämään verenpainetta. Kolmanneksi, liikunta auttaa painonhallinnassa, ja kuten tiedämme, ylipaino ja liikalihavuus ovat merkittäviä riskitekijöitä kohonneelle verenpaineelle.
Verenpaineen hallinnan kannalta suositellaan vähintään 150 minuuttia kohtuullisen intensiivistä aerobista liikuntaa viikossa. Tämä voi sisältää esimerkiksi reipasta kävelyä, pyöräilyä tai uintia. Liikuntakertojen tulisi jakautua usealle päivälle viikossa, ja yksittäisen liikuntakerran olisi hyvä kestää vähintään 30 minuuttia.
Pienetkin lisäykset aktiivisuudessa voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi portaiden käyttö hissin sijaan, kävely- tai pyörämatkat lyhyiden automatkojen sijaan ja säännölliset happihyppelyt istumatyön lomassa ovat tehokkaita keinoja lisätä päivittäistä liikuntaa
Liikunnan vaikutukset eivät rajoitu pelkästään fyysiseen terveyteen, vaan ne ulottuvat myös henkiseen hyvinvointiin. Säännöllinen liikunta vähentää stressiä, parantaa mielialaa ja edistää parempaa unta. Kaikki nämä tekijät ovat tärkeitä myös verenpaineen hallinnassa.
Stressi on osa modernia elämää, ja sen vaikutus verenpaineeseen on eittämätön. Krooninen stressi aiheuttaa monimutkaisen fysiologisen reaktion, joka voi johtaa verenpaineen nousuun. Vaikka akuutti stressi aiheuttaa väliaikaisen verenpaineen nousun, krooninen stressi voi johtaa pysyvään hypertensioon.
Kun koemme stressiä, kehomme reagoi vapauttamalla stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Nämä hormonit nostavat verenpainetta supistamalla verisuonia ja lisäämällä sydämen sykettä. Lyhytaikaisesti tämä reaktio on hyödyllinen, mutta pitkään jatkuessaan se voi vahingoittaa verisuonia ja sydäntä, mikä johtaa kohonneeseen verenpaineeseen.
Nikotiini, joka löytyy muun muassa tupakasta, sähkösavukkeista ja nikotiinipusseista, aiheuttaa verisuonten supistumista ja lisää sydämen sykettä, mikä nostaa verenpainetta. Lisäksi nikotiini vapauttaa adrenaliinia, joka edelleen kiihdyttää sydämen toimintaa ja nostaa verenpainetta.
Tupakointi ei vaikuta vain välittömästi verenpaineeseen, vaan sillä on myös pitkäaikaisia haittoja. Jatkuva nikotiininkäyttö voi johtaa valtimoiden kovettumiseen ja seinämien paksuuntumiseen, mikä lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Tämä altistaa myös sydänkohtauksille, aivohalvauksille ja muille vakaville sairauksille.
Nikotiinipussit, joita käytetään usein tupakoinnin lopettamisen apuvälineinä, voivat myös nostaa verenpainetta. Vaikka niiden usein ajatellaan olevan vähemmän haitallisia kuin tupakka, niissä oleva nikotiini vaikuttaa samalla tavalla verenpaineeseen kuin tupakasta saatava nikotiini. Nikotiinipussit voivat itse asiassa olla jopa haitallisempia kuin tupakka, sillä nikotiinipussien nikotiinipitoisuus on usein moninkertainen.
Verenpaineen säännöllinen seuranta on keskeinen osa sen hallintaa ja ehkäisyä. Kohonnut verenpaine on usein oireeton, joten sen havaitseminen ilman säännöllisiä mittauksia voi olla haastavaa. Säännöllinen verenpaineen mittaaminen auttaa tunnistamaan mahdolliset ongelmat ajoissa, mikä mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja tehokkaan hoidon.
Mittausten tiheys voi vaihdella yksilöllisten tarpeiden mukaan:
Perusterveet aikuiset: Mittaa verenpaine vähintään kerran vuodessa.
Kohonnut verenpaine tai riskitekijät: Kaksoismittaa verenpaine viikon ajan aamuin ja illoin. Kaksoismittaus antaa luotettavampaa dataa ja eliminoi mahdolliset ulkoisista tekijöistä johtuvat poikkeamat
Lääkehoito verenpaineeseen: Mittaa verenpaine aamuin illoin noin viikon ajan.
Oikea mittaustekniikka on tärkeää vertailukelpoisten tulosten saamiseksi:
Valmistaudu mittaukseen: Vältä kahvia, alkoholia ja liikuntaa 30 minuuttia ennen mittausta. Istu rauhallisesti viisi minuuttia ennen mittausta.
Käytä laadukasta mittaria: Kotiin hankittavat verenpainemittarit ovat yleensä helppokäyttöisiä ja luotettavia. Yleensä suositellaan laitetta, joka mittaa verenpaineen olkavarresta kyynärpään yläpuolelta. Panosta laadukkaaseen mittariin, jota on vaivaton käyttää.
Mittaa oikein: Istu mukavasti, pidä jalat lattialla ja käsivarsi sydämen tasolla. Tee useampi mittaus ja laske niiden keskiarvo saadaksesi tarkimman tuloksen.
Säännöllinen verenpaineen seuranta on helppo ja tehokas tapa pitää huolta omasta terveydestä ja ehkäistä vakavia sairauksia. Pidä mittausvälineet helposti saatavilla ja tee verenpaineen mittaamisesta osa säännöllistä terveydenhoitorutiiniasi.
| Viitearvo | Yläpaine | Alapaine | Merkitys |
| Matala | Alle 90 | Alle 60 | Seuraa säännöllisesti ja hakeudu tarvittaessa lääkäriin.* |
| Optimaalinen | Alle 120 | Alle 80 | Ihannetilanne |
| Normaali | Alle 130 | Alle 85 | Ei aiheuta toimenpiteitä |
| Tyydyttävä | Alle 140 | 85-89 | Vaatii tarkkailua |
|
Hieman koholla |
140-149 | 90-99 | Lisääntynyt riski |
| Kohtalaisesti koholla | 150-159 | 100-109 | Vaatii tarkkaa seurantaa ja elämäntapamuutoksia |
| Merkittävästi koholla | Yli 160 | Yli 109 | Merkittävä riski terveysongelmille, hakeuduttuva lääkäriin |
| Vaarallisesti koholla | Yli 180 | Yli 120 |
Hengenvaarallinen tila, vaatii välitöntä hoitoa |
*Matala verenpaine käsitellään omassa artikkelissaan.
Kirjoittaja on Olo-apteekin farmaseutti, joka palvelee asiakkaita reseptilääketilauksissa, lääkeneuvonnassa ja Reseptiapuri-palvelun käyttöönotossa. ...
Me Olo-apteekissa palvelemme koko ihmistä – ihmisen kokoisena. Verkkoapteekki tarjoaa kaiken hyvinvointiin ja terveyteen. Hyvän Olon Tila lähtee sisältä, mutta sitä voidaan tukea ulkoapäin. Meidän tehtävämme on ymmärtää, mitä se on juuri sinulle. Tervetuloa Hyvän Olon Tilaan.
Puh. 029 522 334, [email protected]
