Alhainen ferritiini ja raudanpuute - Oireet, mittaus ja hoito

Ei huvita, eikä kyllä jaksakaan – jatkuva väsymys varjostaa monen suomalaisen arkea. Raudanpuute on yleinen tekijä väsymyksen, kuivan ihon, hiustenlähdön sekä monien muiden tuttujen vaivojen taustalla. Miten alhainen ferritiini liittyy asiaan, ja kuinka raudanpuutteesta voi päästä eroon? Tässä artikkelissa käymme läpi näitä asioita.

Ferritiini eli varastorauta

Ferritiini eli varastorauta kertoo rautavarastojen määrästä. Ferritiinin mittauksella voidaan selvittää, mikä varastoraudan tilanne on. Ferritiinin tulisi olla suositeltujen viitearvojen sisällä, mutta se voi olla suosituksiin nähden myös alhainen tai korkea.

Alhainen ferritiini

Alhainen ferritiini on yleensä raudanpuutteen tunnusmerkki. Matala ferritiini johtuu elimistön vähäisestä rautamäärästä. Kun elimistössä ei ole riittävästi rautaa, ferritiinitaso laskee. Veren alhainen ferritiinipitoisuus voi johtaa raudanpuuteanemiaan. Yleisesti matalan ferritiinin rajana pidetään 30 µg/l. Hyvä ferritiiniarvo puolestaan on 100 µg/l.

Mikäli sinulla on alhainen ferritiini, saatat kärsiä esimerkiksi väsymyksestä, aiempaa herkemmästä hengästymisestä tai siitä, ettei kehon suorituskyky ole enää samalla tasolla.

Korkea ferritiini

Toisinaan elimistössä voi olla myös liikaa varastorautaa. Korkea ferritiini kertoo usein tulehdustilasta. Korkea ferritiinipitoisuus eli hyperferritinemia saattaa olla merkki esimerkiksi nivelreumasta, autoimmuunitaudista, infektiosta, maksasairaudesta tai syöpäsairaudesta.

Tämän vuoksi ferritiinimittausta ei tule tehdä sairaana, sillä korkea arvo voi johtua infektiosta.

Raudanpuutteen oireet

Kuten nyt tiedämme, on alhainen ferritiini yleensä merkki raudan (Fe) vähäisestä määrästä elimistössä eli raudanpuutteesta. Raudanpuutteen voi tunnistaa oireista, mutta rauta-arvojen mittaus on kuitenkin tärkeää, sillä raudanpuutteelle tyypillisille oireille voi olla myös muu syy.

Rauta on elimistölle välttämätön hivenaine, jonka riittävästä saannista tulee huolehtia. Raudanpuute aiheuttaa usein monenlaisia oireita, kuten väsymystä, kynsien haurastumista ja ihon kuivumista. Yleisimpiä raudanpuutteen oireita ovat muun muassa:

väsymys
suorituskyvyn lasku
kalpeus
päänsärky
hengästyminen
hengenahdistus
korkea syke
sydämentykytys
huimaus ja heikotus
kynsien haurastuminen
ihon kuivuminen
hiustenlähtö

Mistä raudanpuute voi johtua?

Raudanpuute yleensä johtuu raudan vähäisestä saannista, sen heikosta imeytymistä tai sen menetyksestä verenvuodon vuoksi (esimerkiksi kuukautiset). Yksipuolinen ravinto tai ravinnon imeytymistä vaikeuttavat sairaudet, kuten keliakia, voi johtaa raudanpuutteeseen.

Syitä lapsen raudanpuutteen taustalla

Raudanpuute lapsella johtuu usein esimerkiksi siitä, että äidillä on ollut raudanpuuteanemia raskausaikana, tai lapsi on syntynyt ennenaikaisesti tai hyvin pienikokoisena. Lapsella raudanpuute voi johtua myös riittämättömästä raudan saannista yksipuolisen ruokavalion vuoksi, nopeasta kasvusta, verenhukasta tai raudan imeytymishäiriöstä.

Raudanpuute on yleistä naisilla ja urheilijoilla

Raudanpuute on yleisempää naisilla kuin miehillä. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla raudan saanti on monesti liian vähäistä. Runsaat kuukautiset altistavat raudanpuutteelle. Kuukautisten lisäksi synnytykset ja imetys kuluttavat rautavarastoja.

Toinen yleinen tekijä raudanpuutteen taustalla on aktiivinen urheilu. Urheileminen kuluttaa elimistön rautavarastoja. Tarkkana saa olla etenkin silloin, kun kyseessä on aktiivisesti urheileva nainen. Kuitenkin myös runsaasti liikkuva mies voi kärsiä raudanpuutteesta.

Raudanpuute – miten sitä voi mitata?

Ferritiinin mittaus on ensisijainen tapa selvittää se, onko elimistössä puutetta raudasta. Jotta saat paremman käsityksen kokonaistilanteesta, kannattaa ferritiinin lisäksi mittauttaa hemoglobiini. Matala ferritiini ja normaali hemoglobiini kertovat alhaisista rautavarastoista. Jos hemoglobiini on matala, voidaan puhua raudanpuutteen sijaan raudanpuuteanemiasta.

Ferritiinin mittaus

Ferritiini kertoo elimistön varastoraudan tilanteen. Ferritiinin mittaus (S-Ferrit) tehdään verikokeesta. Ferritiinin pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Naisilla ferritiinin viitearvot ovat 15–125 µg/l, kun taas miehillä ferritiinin viitearvot ovat 20–195 µg/l.

Ferritiinin mittaus onnistuu myös kotona. Ferritiinipikatesti tehdään sormenpääverinäytteestä. Se antaa vastauksen luotettavasti ja nopeasti.

Hemoglobiinin mittaus

Hemoglobiiniarvosta voidaan päätellä, onko kyseessä raudanpuuteanemia. Hemoglobiinin mittaus (B-Hb) tehdään sormenpäästä. Naisilla hemoglobiinin viitearvot ovat 117–155 g/l, kun taas miehillä hemoglobiinin viitearvot ovat 134–167 g/l.

Onko kyseessä raudanpuute vai raudanpuuteanemia?

Tavanomaisesti liian vähäisestä raudan saannista syntyy raudanpuute, josta myöhemmin kehittyy raudanpuuteanemia, mikäli elimistö ei saa tarpeeksi rautaa. Raudanpuuteanemia syntyy useimmiten pitkän ajan seurauksena siitä, että elimistö menettää enemmän rautaa kuin saa sitä. Etenkin naisilla runsas kuukautisvuoto voi olla syy raudanpuuteanemiaan.

Raudanpuuteanemia on raudanpuutteen vakavin muoto. Se aiheuttaa hyvin samankaltaisia oireita kuin raudanpuute: väsymystä, kalpeutta, päänsärkyä, korvien huminaa, sydämen sykkeen nousua sekä aiempaa runsaampaa hengästymistä.

Matala ferritiiniarvo kertoo raudan puutteesta, joten ferritiinin mittausta ei kannata unohtaa. Vaikka hemoglobiini olisi normaalilla tasolla, saatat silti kärsiä raudanpuutteesta. Raudanpuuteanemian erottaminen raudanpuutteesta tehdään hemoglobiinin mittauksella.

Raudan saannin varmistaminen

Raudanpuutetta voidaan hoitaa ruokavaliohoidolla. Tärkeää on varmistaa raudan saanti vuoden jokaisena päivänä myös silloin, kun raudanpuutetta ei ole todettu. Jotta rauta imeytyy hyvin, kannattaa kiinnittää huomiota myös aterian muihin ruoka-aineisiin.

Raudan lähteet ruokavaliossa

Raudan saanti on mahdollista turvata syömällä monipuolisesti. Rauta on saatavilla ruoasta kahdessa muodossa: hemirauta ja non-hemirauta. Eläinkunnan tuotteista peräisin oleva hemirauta imeytyy tehokkaammin kuin non-hemirauta, jota löytyy kasvikunnan tuotteista.

Suomessa raudan lähteitä ovat täysjyväviljatuotteet, liha, lihavalmisteet ja liharuoat. Etenkin vegaaneilla tai kasvisruokavaliota noudattavilla raudan saanti voi olla vähäisempää. Lisäksi elimistön imeytymishäiriöt saattavat aiheuttaa sen, ettei raudan saanti ruoasta ole riittävää.

Mikä estää raudan imeytymistä?

Kalsium, magnesium, kahvi ja tee sekä alkoholi ja tupakka estävät raudan imeytymistä. Raudan imeytymiseen vaikuttaa etenkin suoliston kunto sekä se, mitä rautapitoisten ruokien tai rautalisäravinteen kanssa syödään tai juodaan samanaikaisesti.

Raudan imeytymistä heikentävät:

kalsium
magnesium
kahvi ja tee
alkoholi ja tupakka

Tärkeää onkin siis nauttia esimerkiksi kalsiumia sisältävät maitotuotteet (maito, juusto, jogurtti) ja rautapitoiset ruoat eri aterioilla. Myös magnesium, kahvi ja tee heikentävät raudan imeytymistä. Kahvissa ja teessä raudan imeytymistä häiritsee tanniini. Näiden ruoka-aineiden lisäksi alkoholi ja tupakka vaikuttavat negatiivisesti raudan imeytymiseen.

Raudan rinnalle C-vitamiini ja laktoferriini

Elimistölle tärkeä C-vitamiini edistää merkittävästi raudan imeytymistä. Tehostat raudan imeytymistä nauttimalla C-vitamiinia yhdessä rautapitoisen ruoan tai rautalisäravinteen kanssa. Lisää esimerkiksi lihaa sisältävän aterian yhteyteen tuoreita kasviksia, hedelmiä tai kourallinen suosikkimarjojasi. Raudan rinnalle sopii myös laktoferriini, joka on lehmän- ja äidinmaidossa esiintyvä, luonnollinen maidon ainesosa. Se edistää raudan imeytymistä.

Voiko rautaa saada liikaa?

Kyllä, mutta yleensä ravinnon kautta rautaa ei voi saada liikaa. Liiallinen raudan saanti voi olla haitallista. Ylimääräinen rauta saattaa kertyä elimistöön. Raudan liikasaanti liittyy pääsääntöisesti siihen, että rautavalmistetta syödään liian suuria annoksia.

Raudanpuutteen hoito

Raudanpuutostila tulee aina hoitaa. Mikäli elimistön rautavarastot eivät pääse täyttymään tarvittavalle tasolle, seuraa raudanpuute ja pahimmillaan jopa raudanpuuteanemia.

Raudanpuute voi näkyä kaikkialla kehossa, mutta pieni puutos ei välttämättä aiheuta tuntemuksia. Raudanpuutteen tai raudanpuuteanemian hoidossa tulee keskittyä monipuoliseen ruokavalioon sekä selvittää puutostilan aiheuttaja. Rautalisällä rautavarastot saadaan täyttymään nopeammin, joten rautakuuri kannattaa ottaa ruokavaliohoidon tueksi.

Puutostilan aiheuttajan selvittäminen

Raudanpuutteen tai raudanpuuteanemian hoidossa tärkeintä on selvittää ja poistaa puutostilan aiheuttava tekijä. Syitä raudanpuutteen taustalla voivat olla esimerkiksi runsaat kuukautiset, suoliston kunnon heikentyminen tai aktiivinen urheilu.

Mikäli syynä on vaikkapa runsas kuukautisvuoto, kannattaa tutkia syitä sen taustalla, eikä pelkästään yrittää hoitaa siitä aiheutuvaa oiretta eli raudanpuutetta käyttämällä lisäravinnetta. Runsaita kuukautisia voidaan hillitä lääkärin määräämillä e-pillereillä tai hormonikierukalla.

Ruokavaliohoito ja rautalisä

Kun elimistössä on liian vähän rautaa, tarvitaan sitä jostain lisää. Raudan ensisijaisena lähteenä tulisi olla ruokavalio, mutta usein ruokavalion tueksi kannattaa ottaa myös rautalisä. Osa rautavalmisteista aiheuttaa sivuoireena vatsavaivoja, kuten turvotusta tai ilmavaivoja.

Sukrosomiaalinen rauta sopii myös heille, jotka eivät siedä tavanomaisia rautavalmisteita. Ruokavaliosta rautaa saa etenkin täysjyväviljavalmisteista, lihasta, lihavalmisteista ja liharuoista. Raudan imeytymistä ravinnosta voi tehostaa nauttimalla aterian yhteydessä C-vitamiinia sisältäviä ruokia, kuten kasviksia tai marjoja. Raudan imeytymistä heikentävät muun muassa maitotuotteet sekä kahvi ja tee.

Suonensisäinen rautahoito eli rautainfuusio

Vaikea raudanpuuteanemia saattaa vaatia suonensisäistä rautahoitoa eli rautainfuusiota. Usein ensin kuitenkin pyritään ratkaisemaan raudanpuuteongelma käyttämällä suun kautta otettavia rautavalmisteita, mutta aina niillä ei saada rautavarastoja täyttymään. Tällöin vaihtoehtona voi olla suonensisäinen rautahoito.

Miten nostaa ferritiini nopeasti?

Alhainen ferritiini nousee hitaasti – ferritiinin nostaminen optimaaliselle tasolle saattaa viedä jopa vuoden tai kaksi vuotta. Mikäli tavoitteenasi on nostaa ferritiinitasoa, syö rautapitoisia ruokia, kuten lihaa. Rautaa sisältävät lisäravinteet auttavat myös matalan ferritiinin nostamisessa. Suonensisäinen rautahoito eli rautainfuusio voi olla toisinaan tarpeen.

Alhainen ferritiini ja raudanpuute pähkinänkuoressa

Alhainen ferritiini vaivaa monia. Raudanpuute on yleistä etenkin naisilla. Ferritiini on proteiini, joka varastoi rautaa elimistössä. Ferritiinitasoja mitataan yleensä verikokeella.

Alhainen ferritiinitaso viittaa raudanpuutteeseen elimistössä. Raudanpuute voi johtua useista syistä, kuten epätasapainoisesta ruokavaliosta, imeytymisongelmista, runsaasta verenvuodosta (esimerkiksi kuukautiset tai ruuansulatuskanavan verenvuoto) tai tiettyjen sairauksien aiheuttamista häiriöistä. Raudanpuutteesta voi kehittyä raudanpuuteanemia.

Rauta on välttämätön hivenaine, joka osallistuu moniin tärkeisiin kehon toimintoihin, kuten hemoglobiinin muodostukseen, joka kuljettaa happea veressä. Raudanpuute voi aiheuttaa anemiaa, mikä ilmenee väsymyksenä, heikkoutena, kalpeutena ja hengenahdistuksena.

Raudanpuutostila voidaan korjata rautalisillä ja ruokavalion muutoksella. Rautapitoisten ruokien lisääminen, kuten liha, palkokasvit, täysjyväviljat ja pinaatti, voi auttaa nostamaan ferritiinitasoa. On kuitenkin tärkeää, että raudanpuute diagnosoidaan oikein ja hoidetaan lääkärin valvonnassa, koska liiallinen rauta elimistössä voi olla haitallista. Lääkäri voi määrätä rautalisän oikean annoksen ja seurata tilannetta säännöllisin verikokein.

Lähde: Duodecim Terveyskirjasto®

Alhainen ferritiini ja raudanpuute – oireet, mittaus ja hoito