​​Flunssa eli nuhakuume on ikävä vieras, joka iskee äkillisesti ja saa meidät vetäytymään peiton alle.

Jokaisella on omat keinonsa flunssan torjumiseen, mutta tiedätkö oikeasti, mikä toimii ja mikä ei?

Tässä artikkelissa sukellamme flunssan syihin, oireisiin ja parhaisiin hoitovinkkeihin, jotta voit keskittyä mahdollisimman hyvään toipumiseen taudin iskiessä kohdalle.

Keskeistä

  • Flunssa eli nuhakuume on virusperäinen ylähengitysteiden infektio, jonka aiheuttavat sadat eri virukset.
  • Oireita ovat kurkkukipu, nenän tukkoisuus ja nuha, yskä, lievä kuume sekä väsymys ja voimattomuus.
  • Flunssa kestää yleensä 5–10 päivää, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua pidempään.
  • Tärkein hoito on lepo ja riittävä nesteytys; flunssa paranee yleensä itsestään.
  • Apteekista reseptivapaasti saatavat tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja parasetamoli, voivat lievittää oireita.
  • C-vitamiinin ja sinkin käyttö heti ensioireiden ilmetessä voi lyhentää taudin kestoa.
  • Antibiootit eivät tehoa flunssaan, koska se on viruksen aiheuttama.
  • Flunssan tärkein ehkäisykeino on huolellinen käsihygienia ja terveelliset elämäntavat.
  • Lääkäriin tulee hakeutua, jos oireet pitkittyvät, pahenevat tai jos kuuluu riskiryhmään.

Flunssa lyhyesti

Nuhakuume, kansankielellä flunssa, johtuu virusinfektiosta, joka vaikuttaa ylähengitysteihin. Yleisimmin flunssan taustalla on rinovirus, josta on olemassa yli 200 flunssaa aiheuttavaa variaatiota.

Yksittäistä flunssan aiheuttanutta virusta on turha lähteä selvittämään – se ei vaikuta mitenkään hoitoon.

Flunssavirukset leviävät helposti pisaratartuntana aivastaessa tai yskiessä. Flunssaepidemiat yleistyvät erityisesti kylmänä vuodenaikana, koska ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa, missä virus tarttuu tehokkaammin.

Virukset pääsevät kehoon limakalvojen kautta, mikä aiheuttaa tulehduksen nenässä, kurkussa ja hengitysteissä.

Flunssa todetaan yleensä pelkkien oireiden perusteella, ellei ole syytä epäillä influenssaa tai koronatartuntaa.

Kauanko flunssa kestää?

Flunssan kesto vaihtelee yksilöllisesti, mutta tyypillisesti se kestää 5–10 päivää. Alkuvaiheen oireet, kuten kurkkukipu ja nuha, ilmenevät usein ensimmäisinä päivinä, ja niitä seuraavat yskä ja nenän tukkoisuus. Kuume kestää yleensä vain muutaman päivän, mutta yskä ja väsymys voivat jatkua jopa viikkoja flunssan paranemisen jälkeen.

Flunssan kestoon vaikuttaa sekä kehon immuunijärjestelmän toiminta että flunssan aiheuttanut virus. Huono vastustuskyky voi pidentää flunssaa muutamalla päivällä.

Flunssan oireet

Flunssan oireet alkavat yleensä vähitellen. Tavallisia ensioireita ovat kurkkukipu ja nenän tukkoisuus, joita seuraavat yskä, nuha ja lievä kuume. Potilas tuntee usein itsensä väsyneeksi ja voimattomaksi. Joissain tapauksissa voi esiintyä myös päänsärkyä ja lihaskipua.

Oireet paranevat itsestään noin 5–10 vuorokauden kuluessa. Väsymys ja yskä voivat jatkua vielä muutaman viikon ajan.

Flunssan oireet ovat usein lieviä, mutta ne voivat olla myös erittäin hankalia, erityisesti riskiryhmiin kuuluville henkilöille, kuten pienille lapsille, vanhuksille ja esimerkiksi astmaatikoille. 

Nenän tukkoisuus voi häiritä hengitystä, ja kurkkukipu sekä yskä voivat tehdä nielemisestä kivuliasta. Oireiden hallintaan voi käyttää käsikauppalääkkeitä, kuten kipulääkkeitä, nenäsumutteita, nenäkannua ja kurkkutabletteja.

Flunssan kotihoito

Flunssa taittuu levolla

Flunssa paranee usein itsestään ilman lääkärin hoitoa. Lepo on ensisijaisen tärkeää, sillä keho tarvitsee aikaa ja energiaa taistellakseen infektiota vastaan. Hyvät yöunet ovat avain nopeaan parantumiseen.

Fyysistä rasitusta tulee välttää, mutta normaali kotona puuhastelu tai kevyet kävelylenkit eivät ole pahasta.

Muista nesteytys

Riittävä nesteytys on myös tärkeää, sillä kuume voi aiheuttaa nestehukkaa. Nesteet auttavat myös pitämään limakalvot kosteina ja tukkoisuuden hallinnassa. Nauti flunssassa runsaasti vettä, teetä tai mehua.

Vaikka kofeiinipitoiset juomat voivat piristää hetkellisesti, on hyvä muistaa, että kofeiini on diureetti, joka kuivattaa kehoa.

Jos nestehukka tuntuu voimakkaalta, voit kokeilla esimerkiksi kofeiinittomia urheilujuomia, elektrolyyttijauheita tai vanhaa kunnon Hart-Sportia.

Apu löytyy apteekista

Ilman reseptiä saatavat tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni lievittävät kuumetta ja lihaskipuja sekä auttavat potilasta tuntemaan olonsa mukavammaksi. Kipuun ja kuumeeseen auttaa myös parasetamoli, jolla ei ole tulehdusta lievittävää vaikutusta. 

Muiden käsikauppalääkkeiden kuten nenäsuihkeiden ja kuumaan veteen liuoettavien kuumelääkkeiden käyttö voi helpottaa tukkoisuutta ja parantaa olotilaa.

Käytä nenäsumutetta kohtuudella ja vain tarvittaessa, sillä liiallinen nenän suihkuttelu voi rasittaa limakalvoja – varsinkin, jos käytössä on voimakkaampi nenäsumute. Kiinnitä myös huomiota siihen, ettet käytä epähuomiossa päällekkäisiä lääkevalmisteita oireiden lievittämiseen. 

C-vitamiini ja sinkki voivat parantaa oloa ja lyhentää taudin kestoa

C-vitamiinin ja sinkin on havaittu joillakin henkilöillä helpottavan ja lyhentävän flunssan oireita.

Helsingin yliopiston vuonna 2017 tehneen tutkimuksen mukaan sinkin käyttö vähensi flunssan oireiden kestoa noin 30 %. Täyden hyödyn saavuttamiseksi sinkin käyttö tulisi aloittaa heti ensioireiden ilmetessä.

Vaikka sinkki ei varsinaisesti ehkäise tai vähennä infektiota, voi se parantaa oloa ja jaksamista. Voimakkaita sinkkitabletteja tulisi käyttää kohtuudella, sillä suuret sinkkimäärät voivat aiheuttaa vatsavaivoja tai jopa huonoa oloa.

C-vitamiini edistää luonnollista vastustuskykyä, ja se on havaittu nopeuttavat paranemista. C-vitamiinia voi syödä huoletta flunssassa yli suosituksenkin, sillä ylimääräinen C-vitamiini poistuu virtsan mukana.

Kuten sinkin kohdalla, myös C-vitamiinin käyttö tulisi aloittaa heti ensimmäisten oireiden ilmetessä. Useiden tutkimusten mukaan C-vitamiinista ei ole juurikaan hyötyä, jos sen käyttö aloitetaan useampi päivä oireiden alkamisen jälkeen.

Luonnolliset hoitokeinot

Inkivääri, valkosipuli ja hunaja ovat suosittuja kotikonsteja, joiden väitetään auttavan immuunijärjestelmää ja lievittävän oireita. Vaikka näistä ei ole tieteellisesti vahvaa näyttöä, ne voivat tarjota joillain yksilöillä helpotusta erityisesti kurkkukipuun ja tukkoisuuteen.

Höyryhengitys tai kuuma suihku voi myös helpottaa hengitysteiden tukkoisuutta ja vähentää yskän ärsytystä. Kurkkukipuun suositellaan hunajateetä. Myös nenäkannu voi olla loistava apu tukkoisuuden ja limaisuuden hoidossa. Nenäkannun käyttö auttaa avaamaan nenä- ja poskionteloissa olevia tukoksia, poistamaan sitkeää limaa ja helpottamaan hengitystä.

Flunssan ehkäisy

Vaikka flunssaa ei voi täysin estää, sen tartuntariskiä voi vähentää huomattavasti. Käsihygienia on avainasemassa, sillä flunssavirukset tarttuvat helposti käsien kautta.

Varsinkin syksyisin flunssakaudella kädet tulisi pestä säännöllisesti saippualla, erityisesti aivastamisen, yskimisen tai niistämisen jälkeen. Desinfiointiaineestakaan ei ole haittaa.

Flunssa leviää herkästi erityisesti vilkkaissa julkisissa tiloissa, kuten kouluissa, työpaikoilla ja julkisessa liikenteessä. Sairastuneiden kanssa läheistä kontaktia tulisi välttää, ja jos flunssaoireita ilmenee, on suositeltavaa pysyä kotona tartuntojen leviämisen estämiseksi.

Immuniteetin vahvistaminen

Terveelliset elämäntavat tukevat immuunijärjestelmää. Monipuolinen ja ravintorikas ruokavalio, joka sisältää paljon C-vitamiinia ja muita antioksidantteja, voi parantaa vastustuskykyä.

Sinkkilisä on myös yhdistetty flunssan keston lyhentämiseen. Riittävä uni ja säännöllinen liikunta ovat tärkeitä tekijöitä vastustuskyvyn ylläpidossa, sillä ne auttavat kehoa torjumaan infektioita tehokkaammin.

Milloin lääkäriin?

Vaikka flunssa on yleensä lievä ja paranee itsestään, on tilanteita, jolloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Jos kuume kestää yli viisi päivää tai nousee uudelleen parantumisen jälkeen, tämä voi olla merkki jälkitaudista, kuten keuhkokuumeesta tai poskiontelotulehduksesta.

Hengitysvaikeudet, rintakipu tai jatkuva väsymys voivat myös viitata vakavampiin komplikaatioihin, jotka vaativat lääkärin hoitoa. Pitkittynyt yskä, joka kestää yli kolme viikkoa, on syytä tarkistaa, sillä se voi olla merkki bakteeri-infektiosta.

Riskiryhmien tulisi hakeutua matalalla kynnyksellä lääkäriin

Riskiryhmiin kuuluvat, kuten vanhukset, pienet lapset ja astmaatikot, ovat alttiimpia flunssan vakaville jälkitaudeille. Heidän kohdallaan lääkärin konsultointi on suositeltavaa oireiden pitkittyessä tai pahentuessa.

Lääkäri voi tarvittaessa määrätä antibiootteja, jos epäillään bakteeri-infektiota.

Yleisimmät komplikaatiot

Keuhkokuume: Hengitysvaikeudet ja rintakipu voivat viitata keuhkokuumeeseen.

Poskiontelotulehdus: Pitkittynyt nenän tukkoisuus ja kasvojen kipu voivat olla merkki tästä jälkitaudista.

Milloin on flunssakausi?

Suomessa flunssakausi alkaa syksyllä jatkuen aina talven yli. Kylmä ilma voi kuivattaa nenän limakalvoja, mikä heikentää niiden kykyä suojautua viruksilta.

Lisäksi auringonvalon väheneminen johtaa usein D-vitamiinitason laskuun, mikä voi heikentää immuunijärjestelmän toimintaa. 

Monet hengitystievirukset, kuten rinovirukset, ovat aktiivisempia kylmässä ja kuivassa ilmassa, mikä lisää sairastumisia.

Valmistaudu flunssakauteen!

  • Kiinnitä huomiota hygieniaan ja käsien pesuun
  • Huolehdi vastuskyvystä nauttimalla C- ja D-vitamiinia sekä sinkkiä, ja pitämällä elintavat kunnossa
  • Hanki lääkekaappiin valmiiksi ibuprofeiinia ja parasetamolia
  • Orastavien flunssaoireiden ilmetessä aloita sinkin ja C-vitamiinin käyttö mahdollisimman pian
  • Rentoudu ja ota aikaa itsellesi. Stressi voi heikentää vastustuskykyä ja siten lisätät tartuntariskiä
  • Hanki ilmankostutin. Flunssavirukset viihtyvät kuivassa ilmassa. Tuuleta säännöllisesti pidä kodin sisäilma puhtaana

Viisi myyttiä ja uskomusta flunssasta

1. Jos ei ole kuumetta, voi lähteä urheilemaan

Tarua. Raskas liikunta ja rasitus voi pidentää flunssan oireita, vaikkei olisikaan kuumetta. Sairastuessa tulisi pitää vähintään 3–5 päivän tauko urheilusta.

2. Vilustuminen aiheuttaa flunssaa

Tarua. Vilustuminen ei itsessään aiheuta flunssaa, sillä flunssa on aina virusperäinen. Kuitenkin, vilustuminen luo otolliset olosuhteet virusten elämiselle ja voi siten edistää.

3. Flunssa ei tartu jos ei ole oireita

Tarua. Flunssavirus voi tarttua toisiin henkilöihin jo ennen oireiden alkamista.

4. Antibiootit auttavat flunssaan

Tarua. Koska flunssa on virusten aiheuttama, antibiootit eivät auta sen hoidossa.

4. Saunominen auttaa flunssaan

Tarua. Vaikka saunominen voi rentouttaa ja hetkellisesti parantaa oloa, ei se vaikuta oireisiin eikä lyhennä tautia.

Yhteenveto

Flunssa on yleinen virusinfektio, joka iskee erityisesti kylminä kuukausina ja aiheuttaa monille tuttuja oireita kuten nuhaa, kurkkukipua, yskää ja väsymystä. Vaikka flunssa yleensä paranee itsestään, oikeilla hoitokeinoilla oireita voi lievittää ja toipumista nopeuttaa.

Lepo, nesteytys ja oloa parantavat lääkkeet ovat avainasemassa flunssan hoidossa.

Lisäksi monipuolinen ravinto, sinkki- ja C-vitamiinilisien käyttö, riittävä uni ja stressin hallinta voivat vahvistaa vastustuskykyä ja ehkäistä tartuntoja.