Sepelvaltimotauti (myös koronaaritauti tai krooninen sepelvaltimo-oireyhtymä) on yksi yleisimmistä sydän- ja verisuonitaudeista. Tauti syntyy, kun sydämen verisuonet ahtautuvat kolesterolikertymien ja tulehduksen seurauksena.

Sepelvaltimotauti estää veren virtaamisen sydänlihakseen normaalisti, mikä voi johtaa hapenpuutteeseen ja sydänkohtaukseen.

Taudin kehittyminen on pitkäaikainen prosessi, mutta oikea-aikaisella hoidolla ja ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä voidaan hidastaa taudin etenemistä ja ehkäistä suurimmat riskit.

Mikä on sepelvaltimotauti?

Sepelvaltimotauti tarkoittaa sepelvaltimoiden ahtautumista ja kovettumista. Sepelvaltimot jakautuvat oikeaan ja vasempaan haaraan ja niiden tehtävänä on kuljettaa happea ja ravintoaineita sydänlihakseen. (Mayo Clinic 2024)

Vaikea-asteisessa taudissa ahtautumia esiintyy kolmessa suonessa, kun taas lievemmässä tapauksessa vain yhdessä.

Sepelvaltimotauti on syöpien ohella yksi merkittävimmistä kansantaudeista Suomessa, jota esiintyy sekä miehillä että naisilla. Kansantaudilla tarkoitetaan sairautta, jolla on merkittävä vaikutus kansanterveyteen. (Terveyskirjasto 2023)

Sepelvaltimotautia sairastaa Suomessa arviolta 200 000 ihmistä. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat yksi merkittävimmistä kuolinsyistä Suomessa.

Mistä sepelvaltimotauti johtuu?

Sepelvaltimotaudin perimmäinen syy on ateroskleroosi, eli verisuonten kovettuminen ja ahtautuminen. Ateroskleroosi käynnistyy, kun LDL-kolesterolia kertyy valtimoiden seinämiin muodostaen rasvaplakkia. Plakit voivat ajan myötä kovettua, tulehtua ja repeytyä, mikä johtaa veritulpan muodostumiseen.

Plakin aiheuttaman veritulpan seurauksena veren virtaus sydämeen estyy, mikä voi aiheuttaa hapenpuutteen sydänlihaksessa ja johtaa sydäninfarktiin.

Merkittävimpiä verisuonien ahtautumista edistäviä tekijöitä ovat korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, diabetes, tupakointi, ja liikunnan puute. Lisäksi ikä, erityisesti yli 45-vuotiailla miehillä ja yli 55-vuotiailla naisilla, lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin.

Perinnölliset tekijät voivat myös vaikuttaa siihen, kuinka todennäköisesti henkilö sairastuu sepelvaltimotautiin. Riskistä voidaan puhua silloin, jos lähisukulaisella on ollut sepelvaltimotauti nuorella iällä.

Sepelvaltimotaudin oireet

Sepelvaltimotaudin oireet voivat vaihdella huomattavasti yksilöittäin. Yleisin oire on rintakipu, joka tunnetaan angina pectoriksena. Rintakipu tuntuu usein puristavana tai ahdistavana tunteena rinnassa ja pahenee fyysisen rasituksen tai voimakkaan stressin aikana.

Rintakipu johtuu siitä, että sydän ei saa riittävästi happea ahtautuneiden verisuonten vuoksi. Kipua voi esiintyä myös levossa, erityisesti vakavammissa tapauksissa.

Hengenahdistus on toinen yleinen oire, joka ilmenee rasituksessa tai raskaiden fyysisten ponnistusten aikana. Joissain tapauksissa potilaalla voi myös ilmetä närästystä ja väsymystä.

Oireet voivat myös ilmetä epäsäännöllisinä ja hyvin vähäisinä, mikä tekee sepelvaltimotaudin tunnistamisesta haastavaa, erityisesti naisilla.

Naisilla oireet voivat olla lievempiä ja ilmetä esimerkiksi epämääräisenä väsymyksenä, epämukavuutena rinnassa tai ruuansulatushäiriöinä, joita ei välttämättä tunnista sepelvaltimotaudin oireiksi.

Sepelvaltimotauti kehittyy hitaasti, ja monet ihmiset saattavat kärsiä siitä vuosia ilman merkittäviä oireita. Kun oireettoman vaiheen jälkeen ilmenee näkyviä oireita, ateroskleroosi on yleensä edennyt jo pitkälle. Tämä on erityisen vaarallista, koska taudin eteneminen voi johtaa äkillisiin vakaviin seurauksiin, kuten sydänkohtaukseen täysin ilman varoitusmerkkejä.

Säännölliset terveystarkastukset ovat tärkeitä, jotta oireeton sepelvaltimotauti voidaan havaita ja hoitaa ajoissa.

Milloin lääkäriin?

Pientenkin sepelvaltimotautiin viittaavien oireiden ilmetessä on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Sepelvaltimotauti ei ole leikin asia, minkä vuoksi tautiin viittaavaat oireet tulee aina tarkastaa. Näin hoito voidaan aloittaa hyvissä ajoin, mikä minimoi vakavampien komplikaatioiden riskit. 

Sepelvaltimotaudin diagnosointi

Sepelvaltimotaudin diagnosointi alkaa usein potilaan oireiden ja terveystaustan kartoituksella sekä EKG-mittauksella. Diagnosointiin kuuluu oleellisesti myös kolesterolin, verensokerin sekä verenpaineen mittaus.

Jos potilas kärsii rasituksessa ilmenevästä rintakivusta, seuraava askel on usein rasituskoe. Rasitustestissä potilas polkee esimerkiksi kuntopyörää samalla, kun hänen sydäntoimintaansa seurataan. EKG-muutokset rasituksen aikana sekä rintakipu voivat viitata sydänlihaksen hapenpuutteeseen ja sepelvaltimotautiin. Rasitustestin tavoite on saada oirerajoitteinen maksimisuoritus, jota verrataan ikäryhmän normaaleihin viitearvoihin. (Mehiläinen)

Jos rasituskoe tai oireet viittaavat vaikeampaan tautiin, tutkimuksia jatketaan tarkemmilla kuvantamismenetelmillä, kuten sydänlihaksen verenkierron isotooppitutkimuksella tai sepelvaltimoiden varjoainekuvauksella. Näiden avulla voidaan saada tarkempaa tietoa sepelvaltimoiden tilasta ja tukosten vakavuudesta.

Katso alta Sydänliiton julkaisema verkkoluento sepelvaltimotaudin ehkäisystä ja hoidosta:

Sepelvaltimotaudin hoito

Sepelvaltimotautia hoidetaan usein lääkityksellä sekä tarvittaessa kirurgisilla toimenpiteillä. Hoidon päätavoitteena on vähentää sydämen kuormitusta, parantaa verenkiertoa ja ehkäistä vakavia sydäntapahtumia, kuten sydänkohtausta.

Lääkitys on ensisijainen hoitomuoto

Lääkehoitoon käytetään ensisijaisesti asetyylisalisyylihappoa, joka estää verihiutaleiden kasaantumista ja vähentää veritulpan riskiä. Lisäksi hoitoon käytetään beetasalpaajia, jotka vähentävät sydämen kuormitusta ja laskevat sykettä. Statiinit, kuten atorvastatiini ja simvastatiini, alentavat tehokkaasti kolesterolitasoja estämällä maksan kolesterolintuotantoa ja auttavat hidastamaan verisuonten kalkkeutumista. (Lloyd-Jones et al., 2017)

Itse annosteltavat nitrovalmisteet, kuten nitrotabletit tai nitrosuihkeet, tarjoavat nopean helpotuksen rintakipuun. Jos kipu ei hellitä, nitron voi ottaa uudelleen kolmen minuutin kuluttua. Mikäli kipu ei lääkkeen ottamisen jälkeenkään helpota, tulee hakeutua välittömästi päivystykseen.

Pallolaajennus tai ohitusleikkaus tarjoaa pitkäkestoisen ratkaisun

Jos lääkehoito ei riitä kontrolloimaan sepelvaltimotautia, seuraavina hoitovaihtoehtoina ovat pallolaajennus ja ohitusleikkaus.

Pallolaajennuksessa ahtautunut sepelvaltimo avataan katetrilla, jonka jälkeen paikalle asetetaan stentti – pieni verkkomainen putki – joka pitää valtimon avoinna.

Pallolaajennus on usein varsin nopea toimenpide, jonka jälkeen potilas voi yleensä palata arkeen nopeasti. Toipuminen on kuitenkin aina yksilöllistä. Leikkauksen jälkeen tarvitaan kuitenkin pitkäaikainen lääkehoito veritulppien ehkäisemiseksi.

Jos useampi valtimo on ahtautunut tai tukos on liian vaikea pallolaajennuksella hoidettavaksi, tarvitaan ohitusleikkaus. Ohitusleikkauksessa sydänkirurgi luo uuden verisuoniyhteyden ottamalla verisuonen potilaan omasta jalasta, käsivarresta tai rinnasta. 

Uusi verisuoni ohittaa tukkeutuneen kohdan ja palauttaa normaalin verenkierron sydämeen. Ohitusleikkaus on suurempi kirurginen toimenpide kuin pallolaajennus ja vaatii pidemmän toipumisajan, mutta se on erittäin tehokas hoidettaessa laaja-alaista sepelvaltimotautia.

Molempien toimenpiteiden jälkeen potilaan on tärkeää tehdä pysyviä elämäntapamuutoksia ja noudattaa lääkehoitoa, jotta uusien tukosten riski vähenee ja elämänlaatu paranee pitkällä aikavälillä.

Terveelliset elämäntavat tehostavat sepelvaltimotaudin hoitoa

Elämäntapamuutokset ovat keskeinen osa hoitoa. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat hillitsemään taudin etenemistä ja parantamaan elämänlaatua. Jos potilas tupakoi, on lopettaminen enemmän kuin suositeltavaa.

Painonhallinta ja stressinhallinta ovat myös tärkeitä, sillä ne vähentävät sydämen rasitusta ja parantavat yleistä terveydentilaa. (Mayo Clinic, 2024)

Tärkeimmät tavoitteet valtimotaudin pysäyttämiseksi:

  • LDL-kolesteroli alle 1,4 mmol/l
  • Alle 130/80 mmHg verenpaine
  • Diabeetikoilla mahdollisimman hyvä diabeteksen hoitotasapaino
  • Tupakoimattomuus
  • Säännöllinen liikunta ja terveelliset elämäntavat
  • 5-10 prosentin painonpudotus
  • Sepelvaltimotaudin ennaltaehkäisy

Sepelvaltimotaudin ehkäisy perustuu terveellisiin elämäntapoihin ja riskitekijöiden hallintaan. Keskeisintä on pitää kolesteroli ja verenpaine hallinnassa, sillä molempien korkeat arvot voivat edistää taudin kehittymistä.

Säännöllinen liikunta ja monipuolinen terveellinen ruokavalio auttavat pitämään nämä arvot kurissa sekä auttamaan painonhallinnassa. Painonhallinta on tärkeässä roolissa, sillä keskivartalolihavuus ja epäterveellinen ruokavalio voivat kiihdyttää verisuonten tukkeutumista. Lisäksi alkoholin kohtuukäyttö ja tupakoimattomuus vähentävät merkittävästi sepelvaltimotaudin riskiä.

Suurimmat sepelvaltimotaudin riskitekijät:

  • Liikunnan puute – Edistää verenpaineen kohoamista, LDL-kolesterolitasojen nousua sekä painon nousua
  • Korkea kolesteroli – LDL-kolesteroli kertyy valtimoihin ja aiheuttaa ateroskleroosia.
  • Kohonnut verenpaine – Rasittaa sydäntä ja valtimoita, kiihdyttäen valtimoiden ahtautumista.
  • Tupakointi – Vahingoittaa verisuonia ja lisää veritulppien riskiä.
  • Diabetes – Korkea verensokeri vahingoittaa verisuonten seinämiä.
  • Ylipaino ja liikunnan puute – Lisäävät sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
  • Perinnöllisyys ja ikä – Sepelvaltimotauti on yleisintä yli 45-vuotiailla miehillä ja yli 55-vuotiailla naisilla. Jos suvussa on taipumusta sydän ja verisuonitauteihin, kasvaa riski sepelvaltimotaudille. Geenit eivät kuitenkaan yksinään aiheuta sepelvaltimotautia, vaan yhdistettynä muihin riskitekijöihin.
  • Voimakas ja jatkuva stressi – Voi vaikuttaa negatiivisesti sydämen terveyteen.
  • Runsas alkoholinkäyttö – Voi nostaa veren rasva-arvoja, altistaa ylipainolle sekä vaikuttaa verensokerin hallintaan.

Sepelvaltimotaudin vaikutus muihin elimiin

Sepelvaltimotaudin vaikutukset eivät rajoitu vain sydämeen, vaan se voi heikentää verenkiertoa myös muissa elimissä, erityisesti aivoissa ja munuaisissa.

Kun sydän ei pysty pumppaamaan riittävästi verta ateroskleroosin aiheuttamien tukosten vuoksi, hapen ja ravinteiden kulku muihin elimiin vähenee. Tämä voi johtaa merkittäviin komplikaatioihin, kuten aivohalvaukseen ja krooniseen munuaissairauteen.

Aivot ovat erityisen herkkiä verenkierron heikkenemiselle. Sepelvaltimotaudin aiheuttamat verisuonten tukokset voivat lisätä aivohalvauksen riskiä.

Kun aivojen verisuonet ahtautuvat, ne eivät saa riittävästi happea, mikä voi johtaa kudosvaurioihin ja neurologisiin oireisiin. Sepelvaltimotaudista kärsivillä on suurempi riski myös veritulpan muodostumiselle, mikä voi laukaista aivohalvauksen.

Heikentynyt verenkierto munuaisiin voi johtaa krooniseen munuaissairauteen, koska munuaiset tarvitsevat jatkuvaa verenvirtausta toimiakseen normaalisti. Kun munuaiset eivät saa riittävästi verta, ne eivät pysty suodattamaan kuona-aineita tehokkaasti, mikä voi pahentaa sydän- ja verisuonitautien oireita entisestään.

Sepelvaltimotaudin hoitomuotojen kehitys
Sepelvaltimotaudin hoito on kehittynyt merkittävästi viime vuosina, ja uudet menetelmät tarjoavat yhä parempia mahdollisuuksia sairauden hallintaan. Perinteisten lääkkeiden, kuten statiinien ja beetasalpaajien, rinnalle on tullut uusia lääkkeitä, jotka tehostavat hoitoa etenkin korkean riskin potilailla. Yksi merkittävimmistä innovaatioista on PCSK9-estäjät, jotka alentavat veren LDL-kolesterolitasoja tehokkaasti. (Duodecim, 2016)

Nämä lääkkeet on suunniteltu erityisesti potilaille, joille perinteiset statiinilääkitykset eivät ole riittävän tehokkaita tai jotka eivät siedä statiineja. PCSK9-estäjät estävät proteiinia, joka vähentää maksan kykyä poistaa LDL-kolesterolia verenkierrosta, mikä auttaa vähentämään plakkien kertymistä valtimoihin.

Lisäksi sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja kuvantamistekniikat ovat parantuneet huomattavasti. Nykyään käytetään laajasti uusia menetelmiä, kuten sepelvaltimoiden tietokonetomografiaa (TT), joka mahdollistaa tarkemman ja nopeamman diagnoosin.

TT-kuvauksen avulla voidaan havaita varhaisessa vaiheessa valtimoiden ahtautumia sekä arvioida niiden vakavuutta. Näiden tekniikoiden ansiosta hoito voidaan kohdentaa tehokkaammin, ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan aloittaa ajoissa. (Mehiläinen, 2024)

Suomessa tutkimus ja kehitys sepelvaltimotaudin hoidossa on aktiivista. Vuosittaiset hoitosuositusten päivitykset perustuvat uusimpaan tieteelliseen näyttöön.

Jatkuvasti päivitettyjen hoitosuositusten tavoitteena on tarjota potilaille yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa, joka parantaa heidän elämänlaatuaan ja vähentää sairauden etenemistä pitkällä aikavälillä 

Yhteenveto – Sepelvaltimotauti on vakava ja yleinen sairaus

Sepelvaltimotauti on vakava ja yleinen sydän- ja verisuonisairaus, joka johtuu sydämen sepelvaltimoiden ahtautumisesta. Tauti etenee usein hitaasti, ja sen riskitekijöitä ovat muun muassa korkea kolesteroli, korkea verenpaine, tupakointi ja diabetes.

Ennaltaehkäisyssä terveelliset elämäntavat, kuten tasapainoinen ruokavalio ja liikunta, ovat avainasemassa. Ajoissa tehty diagnoosi ja oikea hoito voivat merkittävästi parantaa potilaan elämänlaatua ja ennustetta.

Lähteet:

Duodecim Käypä hoito. Sepelvaltimotauti. (2016). Saatavilla: https://www.kaypahoito.fi/khp00111
Mayo Clinic. Coronary artery disease - Symptoms and causes. (2023). Saatavilla: https://www.mayoclinic.org/diseases-conditions/coronary-artery-disease/symptoms-causes/syc-20350613
Mehiläinen. Sepelvaltimoiden tietokonetomografia. (2023). Saatavilla: https://www.mehilainen.fi/kuvantamistutkimukset/sepelvaltimoiden-tietokonetomografia
Lloyd-Jones, D. M. et al. (2017). 2017 Focused Update of the 2016 ACC Expert Consensus Decision Pathway on the Role of Non-Statin Therapies for LDL-Cholesterol Lowering in the Management of Atherosclerotic Cardiovascular Disease Risk. Journal of the American College of Cardiology. Saatavilla: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/
Sydänliitto. Sepelvaltimotauti. (2023). Saatavilla: https://sydan.fi/sydantietoa/sydansairaudet/sepelvaltimotauti/
Sydänsairaala. Sepelvaltimotauti. (2023). Saatavilla: https://www.sydansairaala.fi/tietoa/sepelvaltimotauti/ ne vo