Antihistamiinit
Mitä antihistamiinit ovat ja mihin niitä käytetään?
Antihistamiinit ovat nopeavaikutteisia allergialääkkeitä, joita käytetään allergisen nuhan, nokkosihottuman sekä hyönteisten pistosten hoitoon. Antihistamiini toimii estämällä kehossa esiintyvän välittäjäaineen, allergiaoireita aiheuttavan histamiinin, vaikutuksia elimistössä. Yleisesti antihistamiinit ovat suun kautta nautittavassa tablettimuodossa, mutta myös jotkin paikallishoitoon tarkoitetut silmätipat tai nenäsuihkeet voivat sisältää antihistamiinia. Olo-apteekin valikoimassa on kattavasti antihistamiinivalmisteita allergian hoitoon.
Antihistamiinit helpottavat siitepölyallergiasta kärsivän arkea
Antihistamiinitabletit ovat tehokas keino lievittää siitepölyallergian oireita. Ne alkavat vaikuttaa nopeasti, noin tunnin kuluessa niiden ottamisesta, ja ne voivat myös lievittää nopeasti monia allergiaan liittyviä oireita, kuten aivastelua, tukkoisuutta ja silmien kutinaa. Antihistamiineja on saatavilla itsehoitolääkkeinä ilman reseptiä, ja niitä on turvallista käyttää lyhytaikaisesti allergiaoireiden lievittämiseen. Pidempiaikaista käyttöä varten lääkäri voi myös kirjoittaa lääkkeille reseptin.
Suun kautta otettavien antihistamiinitablettien lisäksi allergiaa voi hoitaa kortisonia sisältävällä nenäsuihkeella ja allergian oireita vähentävillä silmätipoilla. Nenäsumutteen käytössä on hyvä tietää, että kortisonin teho on parhaimmillaan 1-2 viikon käytön jälkeen. Sumutteen käyttö onkin hyvä aloittaa ennakkoon, mikäli tietää olevansa jollekin allergeenille allerginen. Antihistamiinia sisältäviä silmätippoja kannattaa käyttää aamuin illoin siitepölykauden aikana helpottamaan siitepölyn aiheuttamia oireita.
Siitepölykausi koettelee monia
Jopa 20% suomalaisista kärsii heinäallergiasta ja siitepölyn aiheuttamista oireista. Ja etenkin heille kevät-syyskausi voi olla haasteellista aikaa, kun heinät ja puut kukkivat. Siitepölyallergiasta kärsiville tyypillistä onkin kausiluonteinen allerginen nuha. Siitepölyn määrään vaikuttaa vuosittain ilmasto ja sääolosuhteet.
Lämpimät säät etelässä tarkoittavat, että siitepölykausi alkaa aikaisemmin kuin pohjoisessa. Muutaman viikon kuluessa siitepöly kulkeutuu tyypillisesti pohjoiseen tuulten mukana. Herkimmät allergikot voivatkin kokea oireita jo helmikuussa, kun etelästä kulkeutunut siitepöly saapuu Suomeen.
Suomessa puut ja heinät kukkivat eri aikoihin, joten jokaisella henkilöllä oireet voivat alkaa yksilökohtaisesti riippuen siitä, mille on allerginen. Allergiakausi alkaa, kun eri allergeenit esiintyvät vuodenajasta riippuen. Keväällä ja kesällä lehtipuut aiheuttavat suurelta osin allergiaoireita, keskikesällä heinäallergian oireet voivat olla pahimmillaan. Loppukesästä pujo aiheuttaa tyypillisesti eniten vaivaa allergikoille.
Suomessa yleisin allergiaoireiden aiheuttaja on koivun siitepöly, jota on ilmassa eniten huhti-kesäkuussa. Oireisiin vaikuttaa siitepölyn määrä ja sää. Aurinkoisella ja tuulisella säällä siitepölyä on ilmassa enemmän, kun sateisella säällä ilma on puhtaampaa ja siitepölyä leijailee ilmassa vähemmän.
Siitepölyallergian yleisimpiä oireita ovat:
- Nenän kutina, aivastelu, vuoto, tukkoisuus
- Silmien kutina, vuoto, turvotus, sidekalvojen punoitus
- Vinkuva hengitys, yskä, hengitysvaikeudet, paineentunne rinnassa
- Muita oireita voi olla päänsärky, huono unenlaatu, väsymys, ihottuma
Miten valitset itsellesi sopivan allergialääkkeen?
Allergian hoitoon tarkoitettuja antihistamiinivalmisteita on tarjolla monilla vaikuttavilla aineilla, jonka takia itselleen sopivan tuotteen valitseminen voi olla vaikeaa. Itselleen parhaiten sopiva tuote löytyy kokeilemalla, mutta joissain valmisteissa on myös rajoituksia niiden vaikuttavista aineista johtuen. Toisia valmisteita voi käyttää aikuiset ja vähintään 12-vuotiaat nuoret, kun toiset valmisteet sopivat myös käytettäviksi nuorien lapsien allergiaoireiden hoitoon.
Olo-apteekin valikoimasta löydät allergialääkkeitä seuraavilla vaikuttavilla aineilla:
- Setiritsiini (Heinix, Cetirizin-ratiopharm, Zyrtec, Histec, Cetimax)
- Feksofenadiini (Telfast, Fexorin)
- Ebastiini (Kestine, Kestox)
- Desloratadiini (Desloratadine Sandoz, Deslox, Flynise)
- Akrivastiini (Benadryl)
- Levosetiritsiini (Xyzal, Levocetirizin ratiopharm)
- Loratadiini (Loratadin ratiopharm)
Antihistamiinit ovat turvallinen vaihtoehto allergioiden hoitoon monille ihmisille. Nykyaikaisten antihistamiinivalmisteiden sivuvaikutukset ovat yleisesti harvinaisia ja yksilökohtaisia. Antihistamiinien yleisin haittavaikutus on väsymys, uneliaisuus tai uupumus; tätä voidaan kuitenkin yleensä lievittää kokeilemalla eri lääkeryhmiä.
Antihistamiinien käytön yhteydessä voi esiintyä myös muita lieviä ja ohimeneviä oireita, kuten päänsärkyä, suun kuivumista tai vatsakipua. Vaihtamalla eri antihistamiiniryhmien lääkkeisiin löydetään yleensä itselle sopiva lääke, joka vähentää haittavaikutuksia. Kaiken kaikkiaan antihistamiinit ovat hyvin siedettyjä, kunhan noudatetaan varotoimia yksilöllisen yhteensopivuuden ja oikean annostuksen varmistamiseksi.
Tarkista aina tuotteen käyttö pakkausselosteesta tai tarvittaessa lääkäriltä. Nuorten lasten kohdalla tulee aina konsultoida lääkäriä ennen tuotteen käyttöä.
Paras allergialääke lapselle
Vaikka paras keino ehkäistä lapsen allergista reaktiota on vältellä sitä aiheuttavaa allergeenia, siitepölyä on lähes kaikkialla ilmasta, jonka takia sen välttäminen on lähes mahdotonta. Lasten allergiaa voi hoitaa antihistamiinitableteilla, joista turvallisin valinta on setiritsiiniä sisältävät tuotteet (Heinix, Zyrtec, Histec).
Valmisteista Heinix ja Histec tarjoavat nieltäviä- sekä imeskeltäviä tabletteja. Zyrtecin valikoimaan kuuluu nieltävien tablettien lisäksi oraaliliuos ja veden kanssa sekoitettavia tippoja, jotka voivat helpottaa lääkkeen antamista etenkin nuoremmille lapsille.
Setiritsiiniä sisältäviä valmisteita voi käyttää yli 6-vuotiaiden lasten ympärivuotiseen tai kausiluonteisen allergisen nuhan oireisiin. Pitkäaikaiseen käyttöön tai alle 6-vuotiaille tuotetta saa käyttää vain lääkärin määräyksellä.
Sopiva allergialääke raskauden tai imetyksen aikana
Siitepölyallergian hoito raskauden aikana voi olla hankalaa, koska monia reseptivapaita ja reseptilääkkeitä ei suositella raskauden aikana. Allergioiden hoidosta raskauden tai imetyksen aikana on aina parasta keskustella lääkärin kanssa ennen minkään lääkkeen ottamista. Paikalliset tuotteet, kuten nenäsuihkeet ja silmätipat, voivat kuitenkin riittää, jos oireet rajoittuvat näille alueille. Lisäksi antihistamiineja voi tarvittaessa ottaa myös suun kautta tabletteina.
HUS:in mukaan antihistamiinit, joita on turvallista käyttää raskauden aikana ovat:
Imetyksen aikana paikallisesti käytettävät valmisteet voivat olla tehokkaita ja tarjota helpotusta ilman, että ne häiritsevät imetystä. Kun allergioita kuitenkin hoidetaan suun kautta otettavilla antihistamiineilla, loratadiinia ja desloratadiinia suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi, mikäli kyseessä on pieni imeväinen ja pitkäaikainen lääkkeen käyttö.
Myös setiritsiinin käyttö on mahdollista, mutta sitä suositaan lyhytaikaiseen tai tilapäiseen käyttöön.
Allergialääkkeen käyttö
Antihistamiinien oikeaoppinen käyttö on avainasemassa, jotta saat niistä parhaan mahdollisen hyödyn. On tärkeää ymmärtää, miten antihistamiinia otetaan, mikä annos on otettava, milloin se on otettava ja kuinka kauan sitä on otettava. Yleensä ohjeet antaa apteekkihenkilökunta tai lääkäri, ja tietoa voi löytyä myös lääkkeen mukana tulevasta pakkausselosteesta.
Allergian vakavuudesta riippuen antihistamiinitabletit eivät välttämättä riitä lievittämään kaikkia allergian oireita. Tällaisissa tapauksissa kortisonia tai antihistamiinia sisältävät nenäsuihkeet voivat auttaa oireiden lievittämisessä. Nenäsuihkeita käytetään yleensä 1-2 kertaa päivässä, ja ne voivat usein lievittää tehokkaasti myös silmäoireita.
Lisäksi on saatavilla antihistamiini- ja natriumkromoglikaattisilmätippoja, joita tulisi käyttää 2-4 kertaa päivässä tuotteesta riippuen. Kun käytät mitä tahansa tuotetta ensimmäistä kertaa, on tärkeää lukea sen mukana toimitettu pakkausseloste.
Milloin lääkärin tutkimuksiin?
Kausiluonteinen allerginen nuha voidaan usein diagnosoida melko helposti, varsinkin kun allergisoiva kasvi alkaa kukkia ja sen oireet ilmenevät. Lisäksi myös eläinten aiheuttaman nuhan tunnistaminen on yleensä suoraviivaista. Lisävahvistusta varten voidaan tietyissä tapauksissa tehdä ihopistokoe tai verikoe, jotta voidaan tunnistaa yksilön mahdolliset allergiat.
Allerginen nuha ja silmän allerginen sidekalvotulehdus ovat yleisiä sairauksia, jotka ovat yleensä hoidettavissa apteekeista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Oireita voivat olla nenän tukkoisuus, silmien kutina ja aivastelu. Vaikeammissa tapauksissa, joissa oireet ovat pysyviä tai eteneviä itsehoidosta riippumatta, tai tilanteissa, joissa diagnoosi on epäselvä, on kuitenkin hakeuduttava erikoislääkärin tutkimukseen.
Jos allergiaoireesi eivät reagoi tavanomaisiin lääkkeisiin, kannattaa keskustella lääkärisi kanssa siedätyshoidon mahdollisuudesta. Siedätyshoidon aikana elimistö oppii vähitellen sietämään allergeeneja, jolloin oireet lievittyvät pysyvästi. Sen lisäksi, että tämä lähestymistapa lievittää heinä- tai koivuallergiaan liittyviä nenän, silmien ja keuhkojen oireita, se voi myös vähentää ristireaktioita ruoka-aineallergeeneihin.
