Akne
Mitä akne on?
Akne on ihon pitkäaikaissairaus, jossa kuolleet ihosolut ja ihon rasva tukkivat karvatupin. Nimensä mukaan karvatuppi on osa ihoa, joka ympäröi ihokarvan juurta. Karvatuppeja sijaitsee lähes kaikkialla kehossa, mutta aknea esiintyy useimmiten paikoissa, joissa on paljon talirauhasia, kuten kasvoissa, selässä, hartioissa, ja rinnassa. Aknea saattaa esiintyä myös paikoissa, jotka tukkeutuvat ulkoisten tekijöiden vuoksi, kuten esimerkiksi kypärän hihnan alla.
Akne voi esiintyä mustapäinä, valkopäinä tai finneinä, ja saattaa jättää ihoon arpeutumista. Vaikeimmissa tapauksissa ihon alle voi muodostua kipeitä kyhmyjä, ja akne saattaa myös aiheuttaa tulehduksia. Aknen aiheuttamien ulkonäkömuutosten on todettu johtavan ahdistukseen, itsetunnon laskuun ja joskus jopa masennukseen.
Akne alkaa usein murrosiässä, mutta sitä voi esiintyä pitkälti sen jälkeenkin; noin puolella aknea sairastavista on oireita vielä 30 ikävuoden paikkeilla, ja osalla vielä nelikymppisinä. Jopa 90% länsimaisista teineistä kärsii aknesta jossain vaiheessa, ja vuonna 2015 raportoitiin, että aknesta kärsi maailmanlaajuisesti 633 miljoonaa ihmistä, mikä teki siitä silloin maailman kahdeksanneksi yleisimmän sairauden. Et siis ole yksin.
Aknen syitä ja taustatekijöitä
Akne on usein geneettistä. Yhtään yksittäistä ‘aknegeeniä’ ei ole löydetty, vaan taudilla uskotaan sen sijaan olevan useampi altistava geeni. Tämän vuoksi aknen periytymistä ei voida kaavoittaa yhtä tarkasti, kuin esimerkiksi veriryhmiä tai silmien väriä. Mitään muita riskitekijöitä ei ole voitu täysin varmistaa, mutta mahdollisten altistavien tekijöiden joukossa ovat muun muassa tupakointi, ruokavalio, hormonit, stressi ja muut kehon tulehdukset.
Murrosiässä keho alkaa erittää enemmän hormoneja, kuten androgeenejä. Androgeenit lisäävät talin tuotantoa, mikä altistaa aknelle. Androgeenien lisäksi akneen liitetty hormoni on kasvuhormoni. Nämä hormonit ovat normaali osa kasvua ja kehitystä kaikilla ihmisillä — ei siis ihme, että akne on niin yleinen.
Normaalin kasvun ja kehityksen lisäksi jotkin sairaudet aiheuttavat tavallista korkeamman määrän androgeenejä kehossa. Tämän vuoksi esimerkiksi munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) voi aiheuttaa tytöillä ja naisilla tavallista runsaampaa aknea. Androgeenien tuotanto kiihtyy myös raskauden aikana. Joskus aknen taustalla voi olla myös ihmisen itse ottamat hormonit, kuten testosteronikorvaushoito tai anaboliset steroidit.
Aknen hoitoon paljon apukeinoja
Aknen hoitoon on olemassa paljon apukeinoja. Joissain tapauksissa elämäntapamuutokset riittävät. Useiden tutkimusten mukaan esimerkiksi sokerin vähentäminen ruokavaliossa voi vähentää akneoireita. Suklaata, suolaa tai rasvaa ei sen sijaan ole tutkimusperäisesti voitu yhdistää akneen, ei myöskään ylipainoa.
Ihon puhtaudesta huolehtiminen on aknen hoidossa tärkeää, mutta akneihoa ei kannata pestä useammin kuin kaksi kertaa päivässä, koska liiallinen pesu voi ärsyttää ihoa. Akneiholle suunnitellut puhdistus- ja hoitotuotteet ja hajusteettomat kosteusvoiteet voivat rauhoittaa ihoa. Akneihon pesuun suositellaan ei-komedogeenisiä, öljyttömiä puhdistusaineita, jotka eivät tuki ihohuokosia.
Jos elämäntapamuutokset eivät auta akneen, tai akne on vaikea, voidaan tarvita lääkehoitoa joko itsehoitona tai reseptilääkkeillä. Olo-apteekin valikoimassa on kattavasti itsehoitolääkkeitä aknen hoitoon. Hoidon ensimmäinen askel on usein aknevoide tai muu suoraan iholla käytettävä hoitotuote. Jos nämä eivät tehoa, on saatavilla myös suun kautta otettavia lääkkeitä. Usein käytettyjä lääkeaineita ovat atselaiinihappo, salisyylihappo, bentsoyyliperoksidi, retinoidit ja jotkin antibiootit. Joissain tapauksissa hormonaalinen ehkäisy voi myös lieventää akneoireita. Aknelääkkeillä voi olla sivuvaikutuksia, kuten lisääntynyt herkkyys auringolle. Keskustele aina uuden hoidon aloittamisesta lääkärin, farmaseutin, tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
